Meksikoklassikko: Guacamole

Huhhuh. Työelämä on viime viikolla häirinnyt harrastuksia ja muuta elämää ihan liiaksi. Olen juonut viikon aikana ihan liian paljon kamalaa huoltiskahvia ja elänyt kämäisillä muovipussisämpylöillä. Vastapainoksi olen onneksi saanut kevään ekat, oikeasti tuoreet parsat sekä aivan fantastista metsäkauriin karetta.

Lauantai-iltana on silti ihana vaan lössähtää kotisohvalle ja nauttia jotain simppeliä. Kuten naudanlihafajitakset ja ihanaa guacamolea. Ja pullollinen huureteisen kylmää olutta!

Jostain kumman syystä en ole koskaan blogannut guacamolea. Enkä muuten ollut koskaan laittanut siihen tomaattia. Mutta nyt laitoin ja hyvää oli. Reseptivinkit Nannalta ja Hannelelta. Ja hei, eihän kukaan osta guacamolea kaupasta? Sehän ei ole avocadoa nimittäin edes nähnytkään...

Guacamole - avocadokastike

1 (banaanisalotti)sipuli
1/2-1 solo valkosipuli
2 avocadoa
2 pientä tomaattia
1 limen mehu
suolaa
tabascoa

Silppua sipuli ja valkosipuli. Kuori ja kuutioi avocado. Kuutioi tomaatit ja valuta niistä nestettä pois, jos ovat kovin vetisiä. Nakkaa ainekset blenderin kulhoon, purista päälle limen mehu, lisää suolaa ja tabascoa ja blendaa mieluisaksi tahnaksi. Tarkista maut, lisää tarvittaessa suolaa, happoa tai tabaa. Meillä tehtiin tällä kertaa melkoisen sileää versiota. Jos haluaa vähän rouhempaa kastia, niin tee kastike morttelissa.Nauti kastike nachojen kanssa, ihan muuten vaan dippinä tai tacojen ja fajitasten kanssa.

Edit, Note to Self:  1 solo valkosipuli on aika paljon. Koska vielä sunnuntaiaamuna suussa maistui valkosipuli. Vähennä siis määrää, jos haluat vähän lyhytkestoisempaa valkosipulisuutta.

Ihanan tehokas ja ison kulhon omaava uusi blenderi on Kenwood.

Arkista asiaa: Intian kukkakaalia

 Ihan pienenä tyttönä pidin kaalista hurjan paljon. Sitten jokin tuli minun ja kaalin väliin, ainakin kouluvuodet ja suomalaisen koululaitoksen kaaliruuat. Ei hyvä. Mutta nykyisin: ah, kaalia!Tykkään niistä kaikista ja voisin syödä kaaleja vaikka joka päivä. Totesinkin tänään miespuoliselle, että sipuli taitaa olla suosikkikasvikseni ja kaalit hyvänä kakkosen. Mutta vain jos tuoretta parsaa ei lasketa. Ja eihän sitä lasketa, koska se on sesonkiherkkua.

Tämä mainio arkiherkku puolestaan on alkuperäisin blogista Käpykakku selän alla. Muuntelen sitä aina vähän sen mukaan, mitä kaapeista sattuu löytymään.


Paahdettua kukkakaalia intialaisittain maustettuna

1 kukkakaalinpää
2-3 rkl öljyä
1 rkl voita
kourallinen manteleita tai cashew-pähkinöitä (meillä pinjansiemeniä)
½ tl kurkumaa
1 tl juustokuminaa jauhettuna tai siemeninä
1 tl kardemummaa jauhettuna tai siemeninä
chiliä maun mukaan
suolaa maun mukaan

Tarjoiluun: maustamatonta jogurttia
Päälle: tuoretta korianteria silputtuna

Pese kukkis ja lohko sopivankokoisiksi suupaloiksi. Ei kovin isoiksi, ettei kypsyminen kestä liian kauan.
Rouhi mantelit/pähkinät/pinjansiemenet tai jätä kokanisiksi.

Laita kukkakaalit, mantelit/pähkinät, öljy, nokare voita ja mausteet uunivuokaan ja pyörittele sekaisin.

Paahda uunissa 200 asteessa n. 20-30 minuuttia. Sekoittele puolivälissä paistamista, niin saat tasaisen paistotuloksen. Syö maustamattoman jogurtin saattelemana lisukkeena tai sellaisenaan.

Mustapippurisorbettia ja lakritsimoussea

Viikonloppu vilahti ohitse hujauksessa. Juhlia, ystävien tapaamista, auringonpaistetta ja urheilua. Siinäpä se.

Lauantain illallisvieraat saivat toimia koehenkilöille muutamille lakukokeiluille. Tässä niistä se makeampi esitys. Resepti on alunperin HS:n Kokkipariskunta kilpasilla-juttusarjasta ja Peppi Aralehdon käsialaa.

Yhdistelmä kuulostaa hieman erikoiselta, mutta toimii loistavasti. Sorbetissa mustapippurin maku on melko mieto ja sorbetti jotenkin hauskasti raikastaa lakumoussea. Ja ei, en tiedä, miksi ne piti ensin ryöpätä. Ehkä maku jotenkin avautui paremmin? Parempia selityksiä, anyone? 

Mustapippurisorbettia ja lakritsimoussea
4-6:lle (ainakin) 

Mustapippurisorbetti:
15 kokonaista mustapippuria
1 dl vettä
200 g sokeria
5 dl turkkilaista jogurttia
3 tl jauhettua mustapippuria

Lakritsimousse:
200 g lakritsia
2 dl vettä
200 g mascarponejuustoa
2 dl kuohukermaa
2 munaa

Valmista ensin sorbetti:
Kasta mustapippurit puoleksi minuutiksi kiehuvaan veteen. Toista tämä viidesti. Homma hoituu näppäräsi esim. teekuulan avulla. Kuivaa sitten pippurit pannulla miedolla lämmöllä. Jauha pippurit hienoksi morttelissa.

Kiehauta vesi ja lisää sokeri. Keitä kunnes sokeri sulaa. Jäähdytä.

Yhdistä sokeriliemi jogurtin kanssa ja mausta pippurilla. Aja massa jäätelökoneessa sorbetiksi. Jos et omista jäätelökonetta, pakasta sorbettimassa laakeas­sa astiassa. Leikkaa jäätynyt pakastettu massa kuutioiksi ja sekoita tehosekoittimessa notkeaksi ja pakasta uudelleen.

Sorbettivaihe kannattaa tehdä jo edellisenä päivänä tai illallispäivän aamuna, niin sorbetti ehtii tekeytyä rauhassa vielä pakastimessa.

Valmista lakritsimousse:
Laita lakut ja vesi kattilaan ja sulata lakuja miedolla lämmöllä koko ajan sekoittaen. Lisää vettä tarvittaessa. Lakritsien pitäisi sulaa tasaiseksi massaksi. Jäähdytä huoneenlämpöiseksi.

Yhdistä kaikki aineet kulhossa ja vatkaa vaahdoksi yleiskoneessa tai sähkövatkaimella. Pursota kuppeihin ja annostele mustapippurisorbettia kaveriksi. 

Note to self: Meillä ainakin meni vettä lakusatsiin tuplasti, muuten olisi tullut ihan hillitöntä skiittiä. Lisäsin mousseen hieman tummaa ruokosokerisiirappia, koska käytetty laku ei ollut kovinkaan makeaa. Lisäksi onnistuin säätämään moussen kanssa ihan käsittämättömästi ja siitä ei tullut pursotettavaa, mutta se siitä. Hyvää silti. Ensi kerralla tarkempana ainesosien kanssa ja samoin vatkausajan suhteen! Voiskohan tästä jalostaa myös lakujäätelön?

2 x lounaalla kauppahallissa

Työlounaani on useimmiten sarjassta omat eväät, mutta kerran viikossa tulee käytyä ulkoruokinnassa ja toki sitten reissun päällä lounaat hoituvat ravintolassa.

Maakuntaretkillä suunnistan usein ravintolan sijasta paikalliseen kauppahalliin, jos sellainen vain on tarjolla. Ja Tampereellahan on ja siellä mitä leppoisin ranskalaisbistro Neljä vuodenaikaa. 

Ravintola Neljä vuodenaikaa hurmasi minut sekä tunnelmallaan, että ruoallaan. Alkuun pieni vihreä salaatti ja somia minisämpylöitä, päälle rapeaksi paistettua possun kassleria, parsakaalilla höystettyä perunasalaattia ja loppuun vielä hyvä espresso. Tuolla setillä jaksoin pitkälle pitkän päivän ja ajella vielä kotiinkin asti.

Bistron ruuissa hyödynnetään hallin freesiä tarjontaa. Ja lounashinnat eivät päätä huimaa, annos maksoi 9,80e. Ruokanautinnon voi kruunata lasillisella laadukasta viinä.

Rapeapintainen kassler. En tiennyt, että sekin voi olla näin hyvää!

Aina ei kannata mennä merta edemmäs kalaan vaan pysähtyä ihan suosiolla Helsingissä siinä Kauppatorin nurkalla ja suunnata kohti Wanhaa kauppahallia. Hallin Soppakeittiöstä saa ihanaa kuumaa, maukasta ja mausteista kanakeittoa, tuoretta rapeakuorista leipää ja raikasta yrttiöljyä. Keitto nautitaan hallin eläväisestä tunnelmasta nauttien ja sen jälkeen vaaputaan vatsat pulollaan torille kahville. Alle kymmenellä eurolla selviää tästäkin lounaskeikasta ja taitaapa kympistä jäädä vielä torikahvirahatkin.

Käykääpä syömässä! 

 Tuhti ja tulinen kanakeitto.

Arjen maukas kaunistus: Kaali-granaattiomenasalaatti

Vaikka elämä onkin välillä pelkkää juhlaa ja ruusuilla tanssimista, niin suurimmaksi osaksi se on kuitenkin ihan vaan sitä arkista pakertamista.

Pakertaminenkin sujuu paremmin, kun tankkaa välillä vähän kauniilla granaattiomenahelmillä somistettua kaalisalattia. Tämä loistava arkiruoan helmi on viime viikon Hesarin ruokasivuilta, Henri Alénin kynästä. Ja kyllähän tätä tarjoaisi vähän juhlavammassakin pöydässä. Varsinkin, jos jaksaa pilkkoa kaalin oikein kauniisti. Niin on nätti! 

Granaattiomenalla kaunistettu kaalisalaatti
Neljälle

500 g valkokaalia
1 granaattiomena
1 rkl seesamiöljyä
1/2 dl oliiviöljyä
1 sitruunan mehu
1 rkl hunajaa
suolaa ja mustapippuria myllystä

Sekoita seesamiöljy, oliiviöljy, sitruunan mehu ja hunaja kulhossa keskenään.

Pilko kaali ohuiksi suikaleiksi ja sekoita mukaan marinadiin. Mausta suolalla ja pippurilla.

Leikkaa granaattiomena poikittain halki. Kopsuttele granaattiomenan kuorta kulhon päällä napakasti puukauhalla, jotta siemenet putoilevat kuorestaan. Tämä kannattaa tehdä tiskialtaassa, koska granaattiomenan mehu on voimakas väriaine, joka sotkee helposti esimerkiksi puiset työtasot.

Lisää lopuksi granaattiomenan siemenet kaalisalaatin joukkoon ja lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria.


Note to self: Jos kaapissa ei sattumoisin ole sitruunamehua, voit korvata sen ihan hyvin appelsiinimehulla ja pienellä tipalla vaaleaa balsamicoa.

Sunnuntain syrnikit ja mustikkaa

 

Rankka työviikko imaisi aika tehokkaasti mehut tästä keittäjättärestä. Viikkoon mahtui kaikenlaista, mm. ulkoruokailua Ateljé Finnessä ja Copas y Tapasissa. Molemmat loistopaikkoja, suosittelen!

Sunnuntait ovat onneksi yleensä ihanan ohjelmattomia päiviä, joten mikäs sen sopivampaa, kuin pienet iltapäivärahkalettuset. Lisukkeena itsetehty mustikkasorbetti ja vaniljainen sitruuna-mustikkahillo.Sorbetista tuli ihan hyvää, mutta se oli omituisen purumaista rakenteeltaan. Hillo on edelleen jumalaisen hyvää. Jos jostain kumman syystä kärsit suuresta mustikkamäärästä pakastimessasi niin tee tätä hilloa!

Syrnikien ohje Riikalta Vatsa sekaisin Kilinkolin-blogista. 
 
Syrnikit
Neljälle aamulla tai kahdelle iltapäiväherkuksi.

1 prk eli 250 g maitorahkaa (alkup. 2 dl)
4 munaa (meillä 2 keltuaista + 2 munaa)
6 rkl vehnäjauhoja
1 rkl sokeria (alkup. 1 dl, makuasia)
ripaus suolaa
2 tl vaniljasokeria (meillä muutama pisara vaniljauutetta)
voita paistamiseen

Sekoita kaikki ainekset tasaiseksi taikinaksi. Sulata pannulla voita ja kaada taikinaa sopiva määrä pannulle. Taikina on aika paksua, ja useamman pienen letun samanaikainen paistaminen tavallisella valurautaisella (teflonikin käy) ohukaispannulla onnistui hyvin. Et siis tarvitse välttämättä erillistä pienten lettujen ohukaispannua näiden paistamiseen.)

Paista letut miedohkolla lämpötilalla (Tämä on muuten aika hellasidonnaista!) ja käännä letut kun taikina on hyytynyt päältä. Puinen voiveitsi oli oiva kääntämisapu. Taikina on helppo annostella pannulle kannusta. Vaikka siitä rumasta Ikean muovikannusta, joka on todella kätevä monessa hommassa. En taida luopua siitä ikinä.

Ekan kerran olen syönyt syrnikeitä joskus 90-luvun lopulla, kun puolalainen yliopistovaihtarikaveri Maya paistoi niitä meille jossain Hervannan opsikelijasolussa. Voi niitä aikoja!

Näyttää ihan punajuurisorbetilta. 

Valmistusprosessi oli vähintään yhtä sottaista, 

kuin punajuuren kanssa konsanaan.

Pieni jäätelötehdas: vaniljajäätelö

Naisillehan ei ole soveliasta ostaa kodinkoneita lahjaksi, ainakaan imureita, ruohonleikkureita tai moottorisahoja. Mutta miehelle voi ihan hyvin ostaa merkkipäivälahjaksi vaikka jäätelökoneen, eikö? ;)

Kokki-Pottilassa houkuteltiin kesää Sangrian voimalla. Soppakellarissa ryhdyttiin heti jäätelön tekoon. Josko se kevät ja kesäkin sieltä sitten ymmärtäisi tulla? 

Perinteinen vaniljajäätelö
n. 1L

3 dl kermamaitoa tai kevytkermaa
4 keltuaista
115 g sokeria
1,5 rkl maissisiirappia
3 dl kuohukermaa
1 tl vaniljajauhetta
ripaus suolaa


Mausteeksi:
tummaa suklaata rouheena
Marianne-crushia (Lisää varovasti, koska alkaa helposti dominoimaan makua)

Lämmitä kermamaito (tai kevytkerma) kattilassa levyllä hyvin kuumaksi, mutta älä päästä kiehumaan. Muista hämmentää! Ota pois levyltä.

Vatkaa keltuaisia ja sokeria kulhossa tai yleiskoneella (nopeus 2), kunnes ainekset ovat hyvin sekoittuneet ja seos on hieman sakeutunut. Lisää vähitellen kevytkermaa ja sekoita hyvin. Yleiskoneessa tähän käy hyvin nopeus 2.

Kaada seos takaisin kattilaan ja kuumenna keskilämmöllä koko ajan hämmentäen, kunnes kattilan reunoille tulee pieni kuplia ja seos on höyryävän kuuma. Älä anna nytkään kiehua!Siirrä seos isoon kulhoon, vatkaa joukkoon maissisiirappi, kuohukerma, vanilja ja suola. Jäähdytä seos kunnolla, vähintään 8 tuntia. Muista peittää astia, kun laitat sen jääkaappiin.

Kasaa jäätelökoneesi ohjeiden mukaan ja kaada seos vähitellen koneen kulhoon. Tai toimi oman koneesi ohjeiden mukaan. KA:n jäätelökoneella tämä valmistui n. 13 minuutissa. Aika vaihtelee koneen ja massan määrän mukaan. Seuraile tilannetta.
Jäätelökoneesta tullessaan massa on lähinnä pehmistyyppistä. Kaavi se kannelliseen rasiaan tai tarjoile. Anna jäätelön tekeytyä pakastimessa noin 2-4 tuntia. Jäähtymisaika riippuu pakastimesi lämpötilasta ja jäätelömäärästä.

Jos haluat maustaa perusjäätelön jollakin "kokkareilla", niin lisää esim. suklaarouhe massaan n. 1-2 minuuttia ennen sekoitusvaiheen päättymistä.

Ohje on napattu KA:n opaskirjasesta, joka tuli laitteen mukana.

Note to self: Koukuttavan hyvää! Pidä pakastuskulho aina pakkasessa valmiina. Seuraavaksi voisikin tehdä jonkun ihanan sorbetin.

Jädekone hommissa.

Viinivinkistä vaari: Pétalos 2009

En juuri koskaan jaksa intoutua Hesarin ruokasivujen viinivinkeistä (enkä muidenkaan aviisien), vaikka moni muu niin tekeekin ja Alkon hyllyillä on hienoja aukkoja kyseisten viinien kohdalla.Tarkoitukseni ei ole hifistellä tai pönkittää tässä itseäni jonakin viiniasiantuntijana, ei todellakaan. Mutta en vaan jotenkin tartu asiaan, ja sen kerran kun siellä Handelissa shoppailen, niin eipä siinä mitään vinkkejä edes muista.

Poikkeus vahvistaa säännön ja Viini-lehden uudistuneilta verkkosivuilta silmiini tarttui viikko sitten viinivinkki, jonka peräti toteutinkin. Oikeastaan viini tarttui mukaan kaupasta myös siksi, että Sellon Citymarketista löytyi lihatiskistä karitsan potkia. Sellon CM:n lihatiski oli varsin positiivinen yllätys valikoimaltaan ja hinnatkin olivat kohdillaan.Naapurissa olevan A-marketin valikoimat ovat myös varsin kattavat, joten vinkkishoppailut oli helppo hoitaa. Potkat hautuvat padassa kuin itsekseen ja punainen espanjalainen saatteli niitä varsin näppärästi.

Pétalos ♥ Yrttien ja punaviinin kanssa haudutetut karitsanpotkat!

Jos haluat tarkemman reseptin karitsapotkille, niin kurkista resepti tästä.

Maakuntamatkoilla: Paloma ja Köökki

 Liemessä-blogin Jenni on viime aikoina esitellyt kivoja uudehkoja Helsinkiläisiä ravintoloita.

Meiltä ei ole hetkeen joudettu isolle kirkolle illastamaan, mutta onpahan käyty sitten tuolla maakunnissa. Maakuntamatkoilla mieltä lämmittää erityisesti se, että valittavissa oli muitakin kuin vain Reijo Resteliä tai vihreän kortin paikkoja. Kuvasaldo on niukka, olen edelleen jotenkin kovin kaino räpsyttelemään kameraa ravintolassa. Ehkä tilanne hieman paranee uuden kännykän myötä.

Hyvinkäällä Ravintola Paloma on viehko moderni paikka vanhan villatehtaan miljöössä. Perushyvää ruokaa ja mittava sekä mukavasti hinnoitelut viinilista. Kannattaa stopata vaikkapa iltapalalle, jos satut olemaan matkalla Tampereelle.

Forssan Ravintola Köökki on herttainen pieni ravintola vanhan puutalon kellarissa. Simppeliä, selkää ja maistuvaa ruokaa, joka ei todellakaan loppunut kesken. Ruokalistalle on kerätty paljon lähiseudun tuottajien herkkuja. Hevosen file oli makukokemus, jonka voisin ottaa uusiksi vaikka kotonakin.Mielenkiintoiset viinit ja lompakkoystävälliset hinnat. Tänne kannattaa lähteä vähän kauempaakin tai tehdä matkalla isompi lenkki.

Pumpulikaupunkgissa kun ollaan, niin lautasliinat oli tietty Vinlaussonia. 

Rustiikilla meinigillä ne olikin tehty keittiöpyyhkeistä. Hauska idea!

Molemmissa paikoissa on tarjolla myös lounasta, jos satut olemaan kulmilla päiväsaikaan.Ja erikoisuutena molemmissa ravintoloissa toimii myös viiniklubi, jonka tiimoilla tarjolla on erilaisia tastingejä ja erikoisillallisia. Että vinkiksi vaan, jos satut kyseisillä kylillä asustelemaan.

Köökin tunnelmallinen ravintolasali houkuttelee illalliselle

RAVINTOLA PALOMA

KANKURINKATU 4-6 (VANHA VILLATEHDAS)
05800 HYVINKÄÄ, p. 010 420 2070
info@ravintolapaloma.fi

RAVINTOLA KÖÖKKI
Keskuskatu 6
30100 Forssa, p.050 400 4180 tai
kookki@ravintolakookki.fi

Kermamuhennettu timjamilanttu

Tomaattilisäkkeen perään on hyvä postata viikonlopun potkapadan toinenkin lisuke, supisuomalaiset kermamuhennetut timjamilantut.

Loistojuures lanttu on makuasia, toiset rakastavat, kun taas joidenkin suussa se maistuu karvaalta. Meille se maistuu ja tällä kertaa erityisen hyvin: lantut muhennettiin kermaan, suomalaisten ruokablogien isoisän, Polkkapossun reseptillä.

Kermamuhennettu timjamilanttu

voita paistamiseen
lanttua
kuohukermaa
timjamia
suolaa ja pippuria
(sipulijauhetta)

Sulata voi pannulla ja lisää kuorittu, tasakokoisiksi kuutioiksi leikattu lanttu. Paista pannulla hetki. Lisää kerma ja anna lantun muhentua siinä kypsäksi. Lisää kermaa tarpeen mukaan. Ideana olisi, että kermaa ei enää juurikaan olisi, kun lantut ovat kypsiä. Mausta suolalla, mustapippurilla, (meillä ei ollut sipulijauhetta) ja runsaalla tuoreella timjamilla. Jos käytät kuivattua timjamia, niin lisää se muhennokseen jo aiemmin, vaikka kerman kanssa samaan aikaan.

Uunipaahdetut tomaatit

Jos jossain käsittämättömässä mielenhäiriössä satut keskellä talvea ostamaan kämäisiä ulkomaisia kirsikkatomaatteja, niin ainoa keino pelastaa itsesi ja tomaattiparat on tunkea ne uuniin.

Yours truly oli toiminut näin, mutta onneksi tajusin pelastaa poloiset tomaatit Jokihaan innoittamana.

Seuraavalla kerralla kannattaa vaan muistaa se, että kirsikkatomaatit tarvitsevat huomattavasti vähemmän aikaa ja lämpöä, kuin isommat tomaattiserkkunsa. Ja peltikin kannattaa asentaa vähän alemmas. Mutta kuin siellä uunissa majaili samaan aikaan valurautapadallinen kartisanpotkia, niin eihän se onnistunut. Mutta tomaatit maistuivat sitten ihan mahtavilta niiden potkien seurana!


Uunitetut senegalilaiset kirsikkatomaatit

rasiallinen kirsikkatomaatteja (400g)
oliiviöljyä
suolaa ja pippuria
kuivattua timjamia
(sokeria tai hunajaa)
(valkosipulia)

Laita uuni lämepnemään 140 asteeseen.

Puolita kirsikkatomaatit.

Levitä tomaatit pellille leivinpaperin päälle ja pirskottele päälle hieman oliiviöljyä ja mausteet. Sekoita ja asettele tomaatit vierekkäin.

Anna paistua uunin alatasolla noin tunti, käännä tomaatit ja jatka kypsennystä vielä tovi. En oikein osaa antaa tarkkaa aikaa, mutta kannattaa vähän vahtia tilannetta, koska palaneet tomaatit eivät ole hyvä juttu. Lisää öljyä, jos hommaa uhkaa ihan kuivua kasaan. Itse tosin tykkään vähän kuivemmista tomaateista.

Jos halua kuivakampia tomaatteja niin sammuta uuni ja jätä tomaatit vielä tunniksi jälkilämpöön. Tarkista lopuksi maku ja lisää tarvittaessa öljyä, suolaa, pippuria ja tuoretta timjamia tai muita yrttejä.

Note to sef: Samalla vaivalla ja uunin lämmityksellä kannattaa kuivata reilumpikin satsi tomaatteja. Joten jos repsahdat senegalilaisiin, niin lataa kärryyn useampikin paketti. Nämä ovat tosi monikäyttöisiä!

Nopea rahka-mustikkakakku

Jos pakastimesi pohjalla lymyilee vielä paljon mustikoita, luo itsellesi pieni kesäillluusio ja leivo mustikkakakku.

Kiireisen emännän versio syntyy pienillä pika-apureilla eli valmistaikinalla ja maustetulla rahkalla. Upposi yleisöön kuin väärä raha. "Miten sä olet tällaisia ehtinyt tekemään?"
Jep, ihan oli vartissa kakku uunissa. ;) 

Sitruunainen rahka-mustikkakakku

Pohja:
400 g valmista murotaikinaa

Täyte:
2 prk sitruunarahkaa
2 kananamunaa
0,5 dl sokeria
40 g valkosukltaa raastettuna
o,5 tl vaniljajauhetta

Päälle:
4 dl pakastettuja mustikoita

Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen.
Taputtele sulanut taikina leivinpaperoituun irtopohjavuokaan. Koita saada taikinaa laidoillekin. Oman vuokani halkaisija on 21cm, omituinen koko!

Sekoita täytteen ainekset ja kaada se pohjan päälle. Lisää vielä mustikat. Paista uunin alatasolla, kunnes täyte on hyytynyt. Anna jäähtyä kunnolla ennen tarjoamista, koska kuuma täyte on löllöä. Nautiskele kakku kahvikupillisen kera. Ja tässä tapauksessa se kahvihan pitää juoda nimenomaan kupista, mieluusti kukallisesta sellaisesta!

Sinistä sauhua keittiössä: Ihanat blinit

Ainakin kerran talvessa on saatava blinejä. 

Luottoblinireseptiä ei vielä tähän mennessä ollut ehtinyt kertyä, mutta nyt se taisi löytyä. Suolaa ja Hunajaa-blogissa oli edesmenneen Presso-lehden julkaisema resepti, hieman tuunattuna, ja hyvä resepti olikin. Tuloksena oli kuohkeat, ilmavat ja rapsakat blinit. Juuri niin kuin pitääkin. Ja se perinteinen sininen sauhu keittiössä!

Kuohkeat, ilmavat ja rapsakat blinit
noin 12 kpl blinipannulla

Vaihe 1:
5,5 dl maitoa
3/4 dl smetanaa
25 g hiivaa
2 keltuaista
250 g tattarijauhoja
115 g vehnäjauhoja
1 tl suolaa

Vaihe 2:
2 valkuaista
1 dl olutta (itse käytän useimmiten lageria, mutta tumma olut sopii myös)

Ensimmäinen vaihe: Lämmitä maito ja smetana ja luiota siihen hiiva. Sekoita joukkoon jauhot ja keltuaiset sekä suola. Anna levätä ainakin kuusi tuntia. Meillä taikina lepäsi jääkaapissa yön yli.

Toinen vaihe: Lisää taikiaan olut ja lopuksi nostele varovasti joukkoon vaahdotetut valkuaiset.

Paista blinit pannulla rapeiksi voissa ja tarjoile kuumana haluamasi lisukkeiden kanssa, vaikkapa punajuurihummuksen kera.

Pintaan saa rapeutta, kun paistelee blinit kirkastetulla voilla. Meillä hiukka oikaistiin ja käytettiin vain voi sulaa. Tosin sinne se hera painui kasarin pohjalle.

Note to self: Maidottomat blinitkin onnistuivat. Lisukepolitiikka hoitui näppärimmin, kun täytteitä ei sekoitettu valmiiksi, vaan kaikki saivat sekoitella täytteet omavalintaisesti pöydän antimista.

Pannut valmiina siniseen sauhutteluun.