Puutarhakärpäsen purema

Kuten kuvakin jo vihjailee, seuraa postausta hieman kokkailu-teeman vierestä.

Tämän kevään ja alkukesän viikonloput on talviloman jälkeen kuluneet aika tiiviisti sormet mullassa. En vieläkään raatsinut luopua kaupunkipalstasta, pitäähän sitä nyt ihmisellä lähi(ö)perunamaa olla. Kaupunkikasvimaan lisäksi on olemassa kesäpaikkamme kasvimaa. Tänä keväänä kesäparatiisiin hankittiin avokasvimaan lisäsiiveksi kasvihuone eli tuttavallisemmin vaan kömmeli. Monena vuonna olemme harmitelleet aikaisten yöhallojen tuhoja mm. kurpitsoille. Kömmeli mahdollistaa myös hieman eksoottisemmat kokeilut, kuten munakoison ja kasvihuonekurkun. Tomaattisadostakin toivotaan runsaampaa kuin muutaman vuoden takaiset ämpärikokeilut. Kyllä nyt siis kelpaa puuhastella.

Kömmeli hankittiin monien mutkien kautta lopulta Bauhausista. Eihän se kovin suuren suuri ole, mutta eipähän tarvitse minun sitten lähteä torille satoa myymään rahoittaakseni kömmelin ja saadakseni kaiken sadon sijoitettua jonnekin. ;)

Pystytys sujui perheen miespuolisten avustuksella, naispuolisten jaellessa hyviä neuvoja ja tomiessa muonittajina. Perusta on vankka lekaharkkosysttemi, samalla saatiin vähän korkeuttaa koppiin. Multalaarit tehtiin laudasta, sisko ne käsitteli kauniin ruskean värisiksi. Lattia tehtiin vanhoista savupiipun tiilistä (kierrätystä nääs!). Kastelujärjestelmäkin hankittiin, etteivät kasviraukat läkähdy ihan meidän ollessa viikot kaupungissa.

Kuvissa koppi toukokuun lopulla. Sisustan viherrys on lisääntynyt kuluneiden muutaman viikon aikana ihan hirmuisesti! Ensimmäinen pinaattisato on jo muuten korjattu. Juhannuksen saadaan toivottavasti päivityskuvia.

Ai niin, kopissa kasvaa siis erilaisia tomaatteja, kasvihuonekurkkua, avomaankurkkua, kalebassikurpitsaa, paprikaa, chiliä, pinaattia, okraa, munakoisoa, sitruunaruohoa, basilikaa, purjoa ja muutamia yrttejä ruukussa. Paljoa enempääs sinne ei sitten oikein mahdukaan.

Sain muuten Välispiikiltä vekkulin inhokkiruokahaasteen, jota joudun hieman kyllä pohdiskelemaan...

Parsaa Ljubljanan torilta

Terveiset Sloveniasta!

Pikku lomanen Sloveniassa todisti sen, että on olemassa parsaa ja parsaa... Parsasesonki oli parhaimmillaan ja parsaa oli tarjolla joka paikassa ja se oli todellakin tuoretta! Eihän sitä enää voi Suomessa ostaa ollenkaan, kun se on karvasta ja puisevaa. Pöh.

Lähtöaamuna kipaistiin vielä nopeasti Ljubljanan torilta tuoreet parsat mukaan. Ja löytyipä vielä villiparsaakin, joka oli todella villi kokemus.

Nämä tuliaisparsat parsat naposteltiin kiehautettuina ihan vaan voisulan ja sitruunan kanssa.

Lisää Sloveniasta seuraa lähipäivinä...

Heylin paronin Riesling

Jospa pitkästä aikaa laittaisi tänne jonkun viininkin. Sitäkin on meillä toki juotu talven aikana, ei käy kieltäminen. Aloitetaan vaikka tällä saksalaisella valkoviinillä, joka sopii aurinkoiseen ihanan lämpimään kevätpäivään mitä parhaiten. Saanko esitellä: Baron von Heyl Estate Riesling 2008. Tämä viinin on yllättäen puolimakea, olematta silti mitenkään ällömakea. Jutun taika piilee viinin mineraalisuudessa ja hyvässä hapokkuudessa. Tässä viinissä on herkkyyttä ja voimaa samaan aikaan. Tuoksussa on omenaisuutta, hunajaisuutta ja kukkia. Maku vastaa tuoksua ja jo edellä mainittu mineraalisuus ja hapokkuus on maulle ryhtiä.

Loistava aperitiivi ja alkoholiakin on vain noin 10%. Meillä tätä viiniä nautiskeltiin kylmän avocadokeiton parina. Sopi siihenkin mainiosti. Herkkä maku ei peittänyt avocadon herkkää aromia, hapot tasoittivat keiton rasvaisuutta ja pieni makeus toimi hyvin keiton täyteläisyyden ja pienen chilihipauksen kanssa. Ja jos äyriäisistä pitää niin tätä kannattaa kokeilla niidenkin seuraan.

Pakko kommentoida viinin nimeä. Jos ei ole ranskalaisten viinien nimet helppoja niin saksalaiset ovat samassa kisassa vähintään kakkosen. Ja etikettikin on aika omalaatuinen. Toki, kokonaisvaltaisen elämyksen tärkein osa on se pullon sisältö, mutta silti. :)

Soppakellari suosittelee!

Alkon numero: 580247. Hintaa pullotteella on 11,96 euroa.

Kevään vihreä keitto

Vaikka ulkona onkin suhteellisen kolea kevätsää niin tämä keitto virittelee hempeään kevättunnelmaan. Ihanan vihreä ja samettisen pehemeä alkukeitto syntyi avocadosta. Meillä kun ei herneitä harrasteta sattuineista syistä niin piti keksiä vihreää jostain muusta. Tätä voisi tehdä cocktail-kutsuille hauskasti myös shottilaseihin, meille tarjoiltiin ihan perinteisesti tassilta. Toimii taattuvarmasti hienosti myös helteisen kesäpäivän lounaskeittona. Reseptiä katsastin Liemikeittiön lisäksi myös täältä:

Kuva ei tee oikeutta keiton kauniille värille, mutta kaikkea ei nyt tällä kertaa voinut saada...


Kylmä avocadokeitto
8 annosta

4 kypsää avocadoa
puolikkaan sitruunan mehu
2 dl kuohukermaa
2 dl kahvikermaa
1,2 l kylmää kana- tai kasvislientä
1 tl (yrtti)suolaa
0,5tl sambal oelek-chilitahnaa (varovaisesti)
mustapippuria myllystä
n. 3 rkl kuivaa sherryä
nippu tuoretta ruohosipulia

Kuori avocadot ja puserra siivilän läpi soseeksitai tai käytä monitoimikonetta tai tehosekoitinta. Surauta joukkoon välittömästi sitruunanmehu, kerma ja kasvis- tai kanaliemi. Mausta yrttisuolalla, pippurilla, chilillä (varovaisesti, voi sitten lisätä) ja sherryllä. Jäähdytä keitto hyvin, ainakin puoli tuntia jääkaapissa ennen tarjoilua. Hienonna ruohosipuli ja koristele keitto sillä tai ripauksella cayennepipuria. Tarjoa alkukeittona kesähelteellä tai pääruokana tuoreen leivän kera.

Aurinkoisen aamun herkkupannarit

Aurinkoisen lauantaiaamun ratoksi tein meille aamiaiseksi Prinsessakeittiön Veeran ohjeistamia herkkupannareita. Ohje on hyvinkin saman tapainen kuin edellinenkin kokeiluni. Veeran ohjeessa oli laitettu tuorejuustoa, meillä se korvautui olosuhteiden pakosta paksulla turkkilaisjogurtilla. Kerma korvautui kaurakermalla. Sokeria olisin voinut laittaa enemmän kuin 1 rkl, koska jogurtti antoi taikinaan aikas paljon hapokkuutta. Mutta sitähän voi sitten syöntivaiheessa kompensoida myös hillollla ja siirapilla...

Muhkeat aamiaispannarit

2 dl kermaa (2,5dl kaurakermaa)
1 dl vettä (0,5 dl vettä)
1 dl maustamatonta tuorejuustoa (paksua jogurttia)
1 rkl tomusokeria (+ 1 rkl vaniljasokeria)
1 kananmuna
25 g sulatettua voita
1,5 dl vehnäjauhoja

Vatkaa tasaiseksi kerma, vesi ja tuorejuusto /jogurtti. Lisää sokerit, kananmuna ja voisula ja sekoita taas tasaiseksi. Lisää lopuksi jauhot. Anna turvota hetki. Jaa annosvuokiin tai muffinspellille ja paista 200-asteisessa uunissa kypsiksi. Kaasu-uunissa paistamiseen meni ainakin puolituntinen. Anna jäähtyä hetki ja irrota vuoista. Meillä tästä tuli 12 kpl satsi ja niitä herkuteltiin Bonne Maman persikkahillon ja paksun jogurtin sekä maitokahvin kera. Leppoisa viikonloppu voi alkaa!

Kevättä ja Pollo Limonelloa!

Blogini talviuinailu on saanut ankaraa suullista palautetta eräiltä tahoilta. On kuulemma ihan tylsää, kun nuo Nigellan nuggetit roikkuvat tuossa aina vaan. Vaikka hyviä ovatkin. Noh, josko tämä tästä alkaisi virkistymään ja saisin jotain postattuakin. Enää ei ole mitään selityksen mahdollisuuksia opiskelun suhteen, koska sekin on nyt tältä erää totaalisen loppu. Huh.

Pääsiäisen aikaan ehdin vähän kokkailemaakin. Tämä muutaman kevään takainen blogivillitys tuli keiteltyä ja hyväähän tämä aina vaan on. Kannattaa siis kaivaa naftaliinista, ehdottomasti! Jotenkin tämä viihdyttää ainakin minun makuhermojani kertakaikkisen mukavasti: vähän happamuutta, makeutta, tulisuutta ja vielä kerman pehmeyttä ja täyteläisyttä. Ja kastikkeen värikin on ihanan keväisen keltainen.

Kuvausavusta kiitos iskälle! Meidän kamera on edelleen kaputtos. Tarttis tehrä jotain.

Ysibaarin legendaarinen Pollo Limonello
Tästä piisaa 4 ruokailijalle

3 isoa broilerin rintafilettä
50 g voita ja/tai loraus öljyä
1 sipuli pilkottuna
ripaus cayennepippuria
2 dl kermaa
1 rkl kanafondia
1/2 rkl kurkumaa
3-4 murskattua valkosipulinkynttä
1-2 tl raastettua inkivääriä
2 rkl sitruunan mehua
2 rkl hunajaa
2 dl paksua maustamatonta jogurttia
suolaa
noin 200 g spagettia penneä
parmesania tai pecorinoa
tuoreita yrttejä

Suikaloi broilerifileet ja ruskista ne rasvassa pannulla. Lisää pilkottu sipuli ja cayennepippuri, kuullota. Sekoita joukkoon kerma ja kanafondi. Anna kastikkeen kypsyä hetki. (tässä välissä voit laittaa pastaveden kiehumaan)

Lisää kurkuma, valkosipuli, inkivääri, sitruunan mehu ja hunaja. Jatka kypsennystä hiljaisella tulella. Lisää lopuksi jogurtti ja suolaa maun mukaan. Älä enää keitä kastiketta.

Sekoita kastike keitetyn ja valutetun pastan joukkoon. Tarjoa juustoraasteen kanssa ja korsitele tarvittaessa lehtipersiljalla tai muilla tuoreilla yrteillä.

Nigellan nuggetit

Nämä Nigellan kananuggetit voisi melkein laittaa luokkaa terveysruokaa. Jos jättää frittauksen väliin näitä voi napsia ihan hyvällä omalla tunnolla maanantaileffan seuraksi. Soosiksi voi kokeilla vaikkapa mojoa. Ja kun lohkoperunatkin tekee uunissa itse niin ne vasta terveysruokaa onkin. :)

Muualla blogistaniassa näitä on tehty varmaan jo aikaa päivää sitten mutta meillä tullaan aina vähän jälkijunassa. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Ja kuten arvata saattaa, eihän minulta sitten löytynyt kaapista kaikkia raaka-aineita (niitähän oli listalla ihan jopa kolme!) niin jouduin vähän soveltamaan. Mutta ei paha näinkään!

Kananuggetit vähän Nigellan tyyliin

2 luutonta broilerinfilettä
n. 2-3 dl piimää tai maustamatonta jogurttia
sopivasti suolakeksejä (suosituksena Ritz-crackerit) esim. morttelissa tai muovipussissa murskattuina
tai suolattuja, paahdettuja kurpitsansiemeniä ja korppujauhoja

Leikkele broilerin rintafileet nuggettimaisiksi palasiksi, esim. kahdeksaan osaan. Pane viipaleet piimään sopivantiiviiseen marinointipussiin tai (kannelliseen) kulhoon ja jätä jääkaappiin marinoitumaan. Meillä ei tietenkään ollut mitään fileitä vaan jossain mielenhäiriössä olin ostanut broiskurämmäleitä (suikaleita tms.) s-marketin -50% alelaarista. En suosittele niitä tähän käyttötarkoituseen enkä oikein muutenkaan...

Lämmitele uuni noin 225 asteeseen. Laita suolakeksimurut laakeaan astiaan. Valuta broilerinpalat ylimääräisestä marinadista ja pyörittele niitä kauttaaltaan keksinmuruissa. No eihän meillä mitään suolakeksejä myöskään ollut, korvasin ne sitten paahdetuilla ja suolatuilla kurpitsansiemenillä, joita lymyili kaapissa Barcelonan retken jäljiltä. Kurpitsansiemenet tempaisin blenderiin ja rouheeksi. Sekoitin siemenrouheeseen vähän ruiskorppujauhoja. Ihan hyvin meni näinkin, tosin kauniimman paistopinnan värin saisi varmaan noilla crackereilla. Asettele nuggetit uunipellille ja paistele uunissa 15–20 minuuttia. Nuggetit voi alkuperäisen ohjeen mukaan fritata öljyssä. Frittausaika noin pari minuuttia tai niin kauan, että nuggetit saavat kauniin värin. Sen jälkeen niitä kannattaa valuttaa vielä jonkin aikaa talouspaperin päällä.