Vuoden vaihtuessa

Vuodenvaihdetta juhlitaan meillä kuivissa ja kuplivissa tunnelmissa, Champagne Arlaux Brut Grande Cuvée. Onnea Vuodelle 2011!

Kriikuna-marenkitartaletit

Aaton jälkkäripöydän kuningatarosa taisi mennä näille suussasulaville leivoksille. Hieman työläitä, mutta ehdottomasti kaiken vaivan (myös ne palovammat käsissä...) väärti. Varsinkin kun joku muu kuin minä teki ne. :) Mun käsissähän tämä prosessi olisi lähtenyt välittömästi kohti Römpsöötä.

Alkuperäinen resepti on uusimmasta Glorian Ruoka & Viinistä, mistäpä muualtakaan. Meillä tosin tehtiin pieniä virityksiä: ohje toteutettiin kokonaan maidottomana eli kreemissä oli kauramaitoa- ja kermaa. Päällismarenki vaihdettiin italialaiseen. Kirsikkahillo korvattiin oman puutarhan kriikunahillolla. Nämä muunnokset toimivat mainiosti!

Kreemiä muuten jäi aikalailla yli, en tiedä miksi. Mutta tuunasin siitä piparimurun, kriikunahillon ja kermavaahdon kanssa jäädykkeen eli ei ongelmaa.

Täytetyt tartaletit eivät muuten säily jääkaapissa ihan priimana, pohjat tuppaavat vettymään. Eli jos haluaa ennakoida niin pohjat ja kreemin voi tehdä etukäteen, mutta marenki ja kasaaminen kannattaa jättää sinne tarjoamishetkille.

Kriikuna-marenkitartaletit

Tartalettipohjat:
200 g kylmää voita tai margariinia
3 1/2 dl vehnäjauhoja
2 rkl tomusokeria
2 kananmunankeltuaista

Karvasmantelikreemi:
5 dl täysmaitoa
1 dl maissitärkkelysjauhoa
2 rkl sokeria
3/4 dl mantelilikööriä (esim. Amaretto)
(Meillä korvattiin manteliaromilla)
2 kananmunankeltuaista
25 g voita

Marenki:
2 1/2 dl erikoishienoa sokeria
1 tl vaniljasokeria
4 kananmunanvalkuaista
ripaus suolaa

Tai italialainen marenki tähän tapaan:
5 kpl valkuaisia
250 g sokeria
0,6 dl vettä

Lisäksi:
500 g kuivattuja herneitä
2 dl kirsikkahilloketta (esim. Bonne Maman) tai hapanta kirsikkahilloa (esim. Clearspring Sour Cherry). Meillä käytettiin itsetehtyä, kiitos vaan M-serkulle, kriikunahilloa, joka oli maustettu hipauksella kanelia. Herkkua!

Valmista tartelettipohjat: Nypi kuutioitu voi, vehnäjauhot ja tomusokeri kulhossa murumaiseksi seokseksi. Erottele keltuaiset valkuaisista; säästä valkuaiset marenkia varten. Sekoita keltuaiset taikinaan veitsellä viillellen, ettei taikinan lämpötila nouse.

Jaa taikina muffinipellin koloihin (Ø noin 7 cm). Painele taikina tasaiseksi vuokien pohjalle ja reunoille. Siivilöi tarvittaessa taikinan pinnalle hieman vehnäjauhoja. Pane muffinipelti pakastimeen noin 30 minuutiksi.

Valmista karvasmantelikreemi: Mittaa maito, maissitärkkelys, sokeri (ja likööri) pinnoitettuun kattilaan. Erottele keltuaiset, säästä valkuaiset marenkiin. Sekoita keltuaiset maidon joukkoon. Kiehauta seos koko ajan sekoittaen ja anna sen poreilla miedolla lämmöllä 3 minuuttia. Mausta valmis kreemi manteliaromilla, jos et käyttänyt likööriä.

Nosta kattila liedeltä ja sekoita voi joukkoon. Kaada kreemi toiseen kulhoon ja anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi. Pane kreemi pursotinpussiin ilman tyllaa. Säilytä kreemi tarvittaessa jääkaapissa.

Ota muffinipelti pakastimesta. Vuoraa tarteletit leivinpaperipaloilla (noin 15 x 15 cm). Täytä kolot kuivatuilla herneillä, jotka pitävät tarteletit muodossaan paiston aikana.

Paista tarteletteja 200-asteisen uunin keskitasossa 12 minuuttia. Ota pelti uunista ja nosta leivinpaperit ja herneet pois. Jatka paistamista vielä noin 7 minuuttia, kunnes tarteletit ovat kullanruskeita. Jäähdytä tarteletit vuoissaan huoneenlämpöisiksi. Tämä muuten onnistuu ilman noita herneitäkin, mutta toki nätimpi tulee, jos on ne herneetkin messissä.

Valmista marenkitaikina: Mittaa sokerit, valkuaiset ja suola suureen kulhoon tai yleiskoneeseen. Vatkaa seos kovaksi vaahdoksi, 10–15 minuuttia. TAI

Tee italialainen marenki näin:
Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi yleiskoneessa vispilällä. Mittaa sokeri ja vesi kattilaan ja kiehauta 118-120ºC asteeseen. (Lämpötilasta oli vähän ristiriitaisia ohjeita netissä...) Lisää kuuma sokeriliemi valkuaisvaahtoon hitaasti siten, että se valuu kulhoa pitkin massaan ohuena nauhana. Pyöritä massaa hitaasti, kunnes se on jäähtynyt.

Huom. Tätä marenkia voi käytettää jälkiruoissa kuten kohokkaissa ja parfaissa jne.

Pane marenkitaikina suuriaukkoisella tähtityllalla varustettuun pursotinpussiin. Pane tarvittaessa marenkitaikina jääkaappiin odottamaan.

Kokoa tarteletit: Irrota tarteletit muffinipellistä työpöydälle. Pursota mantelikreemiä renkaaksi tarteletteihin reunan korkeudelle saakka. Pane noin ruokalusikallinen kirsikkahilloketta kreemirenkaan koloon. Pursota marenki pieniksi ruusukkeiksi tai spiraalin muotoon tartelettien pinnalle.

Paahda marenki joko kaasupolttimella tai uunissa grilliteholla.

Ja hei, ennen kuin joku kielipoliisi ehtii iskeä niin mikä ero on tartaletilla ja tarteletilla? Minä kun olen tottunut tuohon tartalettiin ja lehdessä näköjään puhutaan tarteletista. Anyone?

Pienet joulumuistiaiset: Mocca Cotta

Joulureseptien muistiinkirjaaminen ennakkoon jäi minun osaltani lähinnä hyväksi ideaksi. Sen verran tiukalle veti valmistelujen aikataulujen kanssa, että bloggaamisesta ei sitten tullut oikein mitään. Eipä siihen maailma kaadu ja parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Jouluaaton illallisen setviminen siis jatkukoon ja nurinkurisesti taidankin mennä suoraan jälkiruokapöydän antimien pariin. Meillä siis illasti aattona 15 aikuista ja yksi semi-taapero, joten juhlijoita riitti ja ruokalajeja myös. Jouluaaton illallinen huipentui notkuvaan jälkiruokapöytään: Mocca cottat, kriikuna-marenkitartaletit, lusikkaleivät ja joulupiparkakut, käsintehdyt suklaatryffelit Petris chocolate Roomista ja ystäviltä, juustoina luomu Comté ja Sain Agur- sinihomejuusto kera viikunahillon. Eräille vielä spesiaalina muutama joulutorttu...

Lähikuvassa ihanat suklaapallerot!

Juomapuoli hoitui Mokkamestareiden luomu joulukahvilla sekä avec-juomina ranskalaista Concorde XO brandya ja ihastuttavaa Ramos Pinto 20yrs Tawny-portviiniä.

Jälkiruokaherkkuja Joulun 2010 malliin


Ja sitten reseptiä jakoon eli ensimmäisenä Glorian ruoka&viinin tuoreimmasta numerosta mocca cottat. Seuraavalla kerralla saatan korvata osan maitosuklaasta vähän tummemmalla versiolla. Koska tykkään vähän tuhdimmasta suklaan mausta.

Mocca Cotta
6:lle

4 dl kuohukermaa
1 rkl espressopikakahvijauhetta (korvasin espressolla)
3 liivatelehteä
100g laadukasta maitosuklaata (esim. Varlhona Jivara)
1 rkl vaahterasiirappia (meillä ruokosokerisiirappia)

Lisäksi:
25g rouhittua tummaa- tai maitosuklaata

Mittaa kerma ja kahvi (tai se pikakahvijauhe) paksupohjaiseen kattilaan. Kuumenna seos lähes kiehuvaksi. Pane liivatteet runsaaseen kylmän veteen likoamaan 5 minuutiksi.

Rouhi suklaa ja siirrä se teräskulhoon. Kaada kuuma kerma-kahviseos suklaan päälle ja sekoita, kunnes suklaa on sulanut. Purista liivatelehdistä ylimääräinen vesi pois ja liuota ne kuumaan kerma-suklaaseokseen. Mauste seos vaahterasiirapilla.

Jaa mocca cotta kuuteen pieneen lasiin tai jälkiruokakulhoon. Pieni vinkki: kannusta on huomattavasti helpompi kaataa kuin kulhosta. Ja kannattaa kaataa muuten siivilän läpi, näin voit olla varma, että cottasta tulee taatusti sametin pehmeää! Peitä astiat ja laita jääkaappiin hyytymään vähintään 2 tunniksi. Koristele valmiit jälkiruoat rouhitulla suklaalla.

Muutama resepti ennakkoon: Naudansavupaisti-mousse

Ajattelin laittaa tänne muutaman reseptin jo ennen joulua, koska eihän näistä ole muille iloa joulunpyhien jälkeen.

Ekaksi bongaus HS Ruokatorstain joulu-kirjasta, naudansavupaisti-mousse. Tämä sopii kala-allergisen alkuruokavalikoimaan ihan loistavasti ja voisin hyvin kuvitella herkuttelevani tällä myös blinien kera.

Saas nähdä, kuinka suuren satsin tätä joutuu tekemään, sen verran lukuisa on rakkaiden ihmisten joukko jouluaaton illallisella täällä Kirkkonummella!

Kuvaa ei tietty vielä ole, mutta olkoon nuo kanervat nyt tuossa ilahduttamassa.

Naudansavupaisti-mousse

100 g savustettua naudanpaistia
1 dl kermaa
1 tlk smetanaa
pala purjoa
1 rkl kapriksia
1-2 tl sitruunamehua
mustapippuria
ripaus sokeria

Tarjoiluun:
salaattisikurin lehtiä
pala ruisleipää
1 tl öljyä
1 valkosipulin kynsi
retiisejä

Hienonna naudanpaisti monitoimikoneessa.Pese purjo huolellisesti, hienonna se ja kaprikset.

Vaahdota kerma ja sekoita joukkoon smetana. Lisää vaahtoon naudanpaisti sekä purjo- ja kaprissilppu. Mausta sitruunamehulla, mustapippurilla ja sokerilla. Tarkista maku. Jäähdytä jääkaapissa.

Kuumenna öljy pannussa. Kuori ja viipaloi valkosipuli ja laita se öljyyn. Paista leipä rapeaksi öljyssä. Aseta salaattisikurin lehtien päälle moussea ja raasta pinnalle ruisleipää. Koristele retiisillä.

Edit 29.12.2010: Näistä tuli todella hyviä! Aattona tarjoilin nämä Väinämöisen palttoonnappien päältä, kun en saanut endiivin lehtiä ja toimivat ihan erinomaisen hyvin näinkin. Paistettu leipäraaste jätettiin pois, mutta se ei menoa haitannut. Ihana suolapala alkuruokapöytään ja miksei cocktailpalaksikin. Toimii myös taatusti blinien kanssa, jos alkaa mädit ja muut välillä tylsimään.

Jos haluaa pehmeämmän rakenteen, voinee kerman jättää pehmeäksi vaahdoksi. Silloin voi tosin olla vaikeampaa tehdä moussesta taiteellisia knöllejä. mutta ainahan tämän voi tarjota myös kauniista lasimaljasta.

Joulua odotellessa: Piparimuffinssit

Tänä vuonna Joulun odottamisessa ja valmistelemisessa on ihan erityistä säihkettä. Saan ensi kertaa koko lähisukuni meille Jouluaattona kylään! Meitä onkin aika iso sakki illallispöydässä ja valmisteluita on jo hieman jaettu etukäteen, onneksi.

Asiaanhan on alettu täällä virittäytyä jo kovasti ja ensimmäiset glögit on nautittu varmaan jo lokakuun puolella. Inspiraatiota ja ideoita olen keräillyt mm. uusimmasta Glorian Ruoka ja Viini-lehdestä ja Helsingin Sanomien sponssaamasta Ruokatorstain Joulu-kirjasta.

Tänään kokeilin kirjasta piparimuffinssit. Odotukset olivat sikäli korkealla, että viime vuonna tein piparimuffinsseja jollain toisella ohjeella ja niitä en kerta kaikkiaan kehdannut blogata. Noh, ei nämäkään ihan nappiin menneet, mutta... Resepti oli hyvä, taisi vaan leipurilla olla taas liian monta pataa ja pannua tulilla samaan aikaan.

Piparimuffinssit
(noin 20 kpl)

75g voita
1 rkl piparkakkumaustetta
3 dl luomuvehnäjauhoja
1,5 dl (luomuruoko)sokeria
1 rkl vaniljasokeria
1,5 tl ruokasoodaa
1 tlk ranskankermaa (200g)
1 dl ruokosokerisiirappia
0,5 dl kermaa

Koristelu:

3 dl tomusokeria
1-2 rkl vettä
nomparelleja tms. koristeita


Kuumenna uuni 225 asteeseen. Sulata voi ja lisää joukkoon piparkakkumauste. Anna jäähtyä. Sekoita keskenään kuivat aineet. Yhdistä kulhossa ranskankerma, siirappi, kerma ja rasva. Siivilöi joukkoon jauhoseos ja sekoita taikina hyvin.

Asettele pellille tai silikoniseen muffinipeltiin paperiset muffinivuuat. Se silikonivuokakin kannattaa muuten laitta pellille, on aika veltto vekotin ja hankala liikutella täytettynä. Jaa taikina niihin kahden ruokalusikan avulla, Jätä hieman kohoamisvaraa.

Paista uunin keskitasolla noin 12-15 minuuttia, kunnes pinta on kauniin ruskea. Kokeile tikulla kypsyyttä, varmuuden vuoksi! Koristele jäähtyneenä, jos haluat.

Tämä muffari on kyllä tainnut käydä siellä römpsöön puolella.
Ihmeellinen onkalo keskellä muffinssia... Siis hieman jäi kuitenkin raa'aksi.

Misut ja misut... Tiramisu!

Itsenäisyyspäivää juhlistettiin eilen ystävien luona illallisella. Meikäläisen osuus oli jälkkäri ja päädyin tekemään tiramisun. Ei ehkä niin kovin kansallishenkistä, mutta hyvää yhtä kaikki. En muista, koska olisin edellisen kerran misua laittanut, joten omasta blogista ei ohjetta löytynyt. Tällä kertaa ohjeistus onkin pitkälti seurailtu aitoitalialaisesta ohjeesta, joka löytyi viehättävästä Fannista ja Kanelista.

Ja pakko muuten todeta, että olen maailman surkein kananmunan keltuaisten ja valkuaisten erottelija. Saadakseni 5 keltuaista ja valkuaista jouduin rikkomaan ainakin 7 munaa. Oisko vinkkejä hyvästä erottelijasta? Meinasi mennä taas ihan sinne Römpsöö-osastolle...

Giulian tiramisu
(8-10 annosta)

5 luomumunaa
5 rkl luomusokeria
500 g mascarponea
2-3 rkl jälkiruokaviiniä (meillä portviini, mutta käy myös Vin Santo tai Sherry)
200 g tiramisukeksejä (Savoiardi)
1,5dl dl espressoa tai vahvaa kahvia
100 g tummaa luomusuklaata rouhittuna
4 rkl makeuttamatonta kaakaojauhetta

Erottele kananmunan keltuaiset ja valkuaiset kulhoihin. Lisää keltuaisiin sokeri ja vatkaa vispilällä kevyesti pehmeäksi vaahdoksi. Lisää joukkoon mascarpone ja vatkaa reilusti tasaiseksi seokseksi.

Vatkaa kananmunan valkuaiset kiinteäksi vaahdoksi sähkövatkaimella. Sekoita valkuaisvaahto mascarponevaahtoon. Kaada sekaan loraus valitsemaasi makeaa viiniä ja sekoita. Rusinainen Vin Santo on erinomainen italialainen vaihtoehto.

Lusikoi kerros vaahtoa ison kulhon pohjalle. Ripottele päälle rouhittua tummaa suklaata. Kasta keksit kevyesti jäähtyneessä espresossa, ja lado vaahdon päälle keksikerros. Peitä keksit reilulla kerroksella mascarponevaahtoa ja ripottele päälle suklaata. Tee muutama kerros niin että mascarponekerros jää päälimmäiseksi. Siivilöi pinnalle reilusti kaakaojauhetta. Anna tiramisun tekeytyä jääkaapissa pari tuntia ennen tarjoilua.

Mental note: Tämä oli ehdottomasti hyvää! Tosin, laitoin ilmeisesti liikaa alkoholia tai jotain, koska täyte lötkistyi jääkaapissa aika paljon. Tai sitten se ei tykännyt 1/2h tärisevästä autokyydityksestä? Sokeria olisin ehkä lisännyt myös hieman. Suklaarouhe taas puolestaan oli ihana lisä! Miespuolisen kommentti tosin oli, (huom. ainoastaan kysyttäessä!) että on hän parempaakin tiramisua saanut. Mitä, enkö minä olekaan ihan täydellinen kokki? Mitähäh?

Seuraavalla kerralla taidan koittaa tällä reseptillä.

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Hiljainen lumisade, pikkulinnut pihan pensaissa, kynttilät luomassa tunnelmaa. Ulkoilulenkki kotikonnuilla. Illaksi syömään ystävien luokse. Näin meillä vietetään Itsenäisyyspäivää.

Korianterilla maustettu omenaglögi

Olen näköjään ennemminkin tehnyt tämän tyyppistä glögiä, mutta tässä uusin versioni asiasta. Tämän juoman sippo on korianterin siemenissä, joka ei välttämättä ole ihan perinteisin glögimauste, mutta sopii hommaan todella hyvin. Vinkin kokeilemiseen nappasin eräältä ravintolaillaliselta.


Korianterilla maustettu omenaglögi

0,66l kuivaa omenasiideriä (2 pientä tölkkiä)
5 kokonaista neilikkaa
1 kanelitanko
n. 20 korianterin siementä
puolikas vaniljatanko
3 tähtianista
tummaa ruokosokerisiirappia

terästeeksi punssia tai calvadosta

Lämmitä kiehumispisteeseen siideri ja mausteet, makeuta seos oman makusi mukaan. Kaada teräste glögimukiin ja glögi päälle. Nautiskele. Alkoholiton versio syntyy omenamehusta, jota voi kiehutella mausteiden kanssa tovin, testasin eilen ja toimii!

Lämmikettä talvipäiviin: Kurpitsakeitto

Kampin K-marketissa Butternut-kurpitsainen (suomeksi myskikurpitsa?) huuteli minulle sellaisia seireenilauluja, että pakkohan se oli poimia matkaan, kun oli kaikenlisäksi vielä luomuakin. Kotona sitten kävinkin miettimään, että mitäs kummaa tästä tekisi. Pienen googlettelun jälkeen päädyin mukailemaan Omenamintun kurpitsakeittoa. Kiitos ja kumarrus innoituksesta siihen suuntaan!

Mausteinen kurpitsakeitto

1 iso sipuli pilkottuna
öljyä freesaamiseen
1 solo valkosipuli pilkottuna
n. 800g Butternut-kurpitsaa
2-3 porkkanaa
pieni pala tuoretta inkivääriä
2 tl korianterin siemeniä jauhettuna
1 tl jauhettua juustokuminaa
ripaus cayennepippuria
n. 1 l vettä
2 tl suolaa
lime- tai sitruunamehua
seesamiöljyä
(kaura)kermaa maun mukaan

Leikkaa ensin kurpitsasta pois kanta ja "hattu". Kuori kuorimaveitsellä ja halkaise pituussuunnassa. Koverra lusikalla pehmeä sisusta ja siemenet. Kuutioi kurpitsa. Kuullota hienonnettua sipulia ja valkosipulia öljyssä. Lisää mausteet ja sekoittele tovi. Lisää kurpitsakuutiot ja sekoittele viitisen minuuttia. Lisää vesi sekä suola ja kiehauta. Hauduta keittoa kannen alla kunnes kurpitsat ovat pehmenneet, noin parikymmmentä minuuttia. Soseuta keitto bamixilla ja mausta lime- tai sitruunamehulla ja kermalla. Lisämausteena voi käyttää vielä tilkan seesamiöljyä, joka tuo keittoon vinkeän paahteisen maun. Lämmitä keitto vielä uudelleen, jos tarvetta. Pane tarjolle paahdettuja kurpitsansiemeniä tai pinjansiemeniä ja nauti keitto hyvän leivän kanssa.

Tämä oli muuten entistäkin parempaa seuraavana päivänä, kun maut olivat saaneet rauhassa tekeytyä! Seuraavan päivän lounaalle keitto höystettiin meillä paistetuilla kalkkunan suikaleilla. Makua on vielä kommentoitava sen veran, että aika makeaa muuten tuo kurpitsa, vähän tuli mieleen bataatti.