lauantaina, joulukuuta 20, 2008

Ruusukaalikammon karkoitus, osa II


Ruusukaali ei ole mikään vakiovieras keittiössämme, edelleenkään. Näköjään kokkaan sitä noin kerran vuodessa ja näköjään pekonin kanssa... Jotenkin olin siis tarrannut ruusukaalipaketin matkaani ja jotain siitä piti kehitellä. Miespuolinen suhtautui edelleen hieman epäluuloisesti ruusukaaliprojektiini, mutta lopputulos yllätti positiivisesti, jälleen. Tuo totesikin, että ilmeisesti ruusukaali on niitä raaka-aineita, jotka on helppo pilata vääränlaisella valmistuksella. Ja ainakin kouluruuan kautta... Nopea, herkullinen pasta syntyi näin:

Ruusukaali-pekonipasta
(kahdelle todella nälkäiselle tai kolmelle norminälkäiselle)

1 pkt pekonikuutioita
1 iso sipuli
1 solo valkosipuli
1 rasia ruusukaaleja
2,5 dl 3-juuston ruokakermaa
Mustapippuria myllystä

Pastaa keitettynä
Tarjoiluun: Parmesania raasteena

Laita pastavesi kiehumaan isoon kattilaan. Silppua sipulit ja paistele niitä pannulla miedolla lämmöllä. Huuhdo ja renssaa ruusukaalit ja lohko ne neljään osaan. Lisää mukaan pasitumaan. Anna puhista tovi. Lisää kerma ja anna hautua. Ruusukaalin ei ole tarkoitus olla lötkän pehmeää ja karvaan makuista. Vaan kauniin vihreää ja napakan narskuvaa. Testaa aina välillä! Keitä pasta al-denteksi. Mausta mustapippurilla ja tarkista suola. Yhdistä soosi ja valutettu pasta. Tarjoile parmesanraasteen kanssa. Huurteinen lager-olut sopii ruokajuomaksi perjantai-illan tunnelmiin.