Viikonlopun kokkailuelämä jatkui sangen lihaisissa merkeissä. Stockalta tarrautui mukaan luomuversio naudan paahtopaistista. Sunnuntailounashan siitä piti sitten laittaa.
Liha kannattaa ottaa ajoissa huoneenlämpöön. Meillä siihen paistettiin pinnat pannulla, suolattiin, pippuroitiin ja valkosipuloitiin sekä tuupattiin sitten uuniin matalaan lämpötilaan (tvoitteena oli 125 astetta, mutta eihän sa Aatun kanssa ihan niin mennyt...) digimittarin kera. Paisti oli melko pieni noin 500g ja on varmaan vähän siinä ja siinä, kannattaisiko alle kilon paistia eds tehdä. Ihan vain siksi, että pienestä lihapalasta ei ole niin kovin helppoa saada mehukasta. Tämä paisti kyllä onneksi oli ihan mehukas, käytin varmuuden vuoksi myös paistopussia. Yleensä ohjeissa suositellaan varamaan paistoaikaa noin tunti/1 paistokilo. Annoimme paistomittarin lämpötilan nousta 55 asteeseen ja otimme sen sitten ulos uunista. Tämän jälkeen paist vielä suolattiin ja pippuroitiin sekä kääräisin paisti mittareineen vielä folioon ja keittiöpyyhkeeseen lepäilemään ja "loppukypsymään". Lämpötila nousi vielä aika reippaasti, joten paisti ei jäänyt ihan roseeksi. Tavoitelämpötila lopuksi olisi noin 65 astetta.
Paahtopaistin seuralaisina tarjottiin uunipaahdettuja sipuleita, hasselbackan perunoita ja balsamico-kiriskkakastiketta. (Kastikkeen reseptiä on valitettavasti täysin mahdotonta toistaa, se oli sen verran ihmeellinen viritys.)
Tässä keittiössä paahtopaistin kanssa onnistuminen ei aina ole ollut ihan itsestään selvää. Lisää paahtopaistivinkkejä kannattaakin siis vilkuilla myös Pastanjauhajilta.