Auttakee. Miks mun Tarte tatin menee aina, ihan aina pieleen. En tajua. Vaikka mulla on maailman kaunein ja paras Emile Henry Tarte tatin-vuoka. Strömsö oli tällä(kin) kerralla todella kaukana ja lähinnä mun leipomukset on kuuluneet Römpsöö-osastolle.
Tällä kertaa päätin uskoa HS:n opastukseen tuon omenahärdellin suhteen. Edellistä en iljennyt edes blogata. Taikina tuli pakasteesta, maidoton lehtitaikina eli sitä ohjeistusta en voi kommentoida. Mun kompastuskivi on yleensä tuo päälinen.
Voin sijaan käytin sunnuntain laktoositonta margariinia, koska tätien kakusta piti saada maidoton versio. Ekan satsin tein raakruokosokerista ja siitä margiksesta, siitä piti siis tulla ihanan vaaleanruskea toffeemainen soosi. Pah, tuli tummanruskea ja palanut mössö, jossa rasvakin oli jotenkin kummasti erottunut. Roskiskamaa.
Se eka omenahärdelli. Herkullisen näköinen, eikö?En alkanut itkemään vaikka niin uhkasinkin vaan laitoin uuden satsin tulille. Miespuolisen ehdotuksesta nyt mentiin ihan tavallisella kidesokerilla. Alku olikin lupaava ja hetken aikaa seos olikin vähän paksumman oloinen. Väri ei muuttunut missään vaiheessa vaaleanruskeaksi, ei todellakaan. Ja sitten taas, pam rasva ja sokeri erottuivat ja seos muuttui ihmeen ryynimäiseksi sörsseliksi. Johtuiko tämä nyt sitten kumminkin siitä leivontamargariinista?
Nyt ei enää todellakaan naurattanut ja kanssakokkaajien kanssa tultiin siihen tulokseen, että ei muuta kuin omenat pannuun ja taikinakansi päälle ja katsotaan, mitä tulee. Ihme kyllä sokeri ja rasva jotenkin asettuivat uunissa ja lopputulos oli ihan ok, tosin ei kovin karamellisoitunut vaan lähinnä megamakea. Lisänä tarjoiltu Oatlyn kaurajätski olisi voinut olla vaniljaisempaa, mutta oli ihan ok. Eli lopputulos oli ihan mukiinmenevä, mutta ei mikään tajunnan räjäyttävä jälkkäri.
Kysymys kuuluukin, että onko jollain jotain supervinkkiä, jolla tämä onnistuisi ihan takuulla?
Tarte Tatin
Taikina:
2 1/2 dl vehnäjauhoja
1 tl sokeria
75 g voita
1/2 dl vettä
Täyte:
6–7 hapokasta omenaa (meillä meni 3 isoa)
75 g voita
1 dl sokeria
(ripaus kanelia)
Tee ensin taikina. Mittaa jauhot ja sokeri kulhoon. Paloittele joukkoon voi. Nypi ainekset sormin ryynimäiseksi seokseksi. Lisää vesi ja sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi. Laita taikinapallo kelmuun ja anna sen levätä jääkaapissa vähintään puoli tuntia. Kuori omenat, poista siemenkodat. Halkaise omenat neljään osaan.
Valitse halkaisijaltaan noin 22 sentin vuoka, jossa on muutaman sentin reuna. Vuoan pitää olla lieden- ja uuninkestävä. Soveltuvia ovat paksupohjaiset teräsvuoat tai valurautapannut, joissa myös kahvat kestävät uunin.
Laita vuokaan tai pannuun voi ja 3/4 dl sokeria. Anna sulaa. Pidä miedolla lämmöllä ja sekoittele, kunnes seos on muuttunut vaalean kinuskin väriseksi.
Ota vuoka hetkeksi liedeltä ja lado omenat kinuskin päälle. Asettele palat kyljelleen tiukasti lomittain. Jos niiden väliin jää koloja, paikkaa ne pienemmillä omenapaloilla.
Nosta vuoka takaisin liedelle ja pidä miedolla lämmöllä noin 15 minuuttia. Kinuski (Jaa niin mikä kinuski? Meillä ei sellaista näkynyt...) kuplii omenoiden välissä ja omenat hieman pehmenevät.
Ota vuoka liedeltä. Ripottele loput sokerista omenoiden päälle. Voit laittaa mausteeksi ripauksen kanelia. Kauli taikina hieman vuokaa suuremmaksi ympyräksi. Nosta taikina vuoan päälle, painele taikinan reunat omenoiden ja vuoan reunan väliin. Pistele taikinaan haarukalla muutama reikä.
Nosta vuoka 200-asteiseen uuniin. Paista 25–30 minuuttia, eli kunnes taikinapinta on saanut kauniin ruskean värin. Anna kypsän piirakan vetäytyä 10–15 minuuttia ennen tarjoamista. Vedä veitsellä vuoan reunat, jotta piirakka lähtee hyvin irti. Kumoa piirakka tarjoiluvadille. Tarjoa lämpimänä esimerkiksi vaniljajäätelön kera.
Pala kakkua, in the end.