maanantaina, marraskuuta 16, 2009

Inhoruoka



Kunnostauduin eilen leipomisen jalossa lajissa, mutta lopputulos ei oikein ole esittelykelpoinen. Piparimuffinsseista tuli liian rasvaisia, pliisuja, happamia ja niissä ei ollut tarpeeksi makeutta. Päivän opetus oli siis se, että aina ei kannata sooloilla ja reseptiä voisi vaikka koittaa noudattaa. Mönkään menneiden muffinsien sijaan bloggaankin vanhan meemiläisen. Jos oikein muistan, en tällaisiin ole ennen vastaillutkaan.

Kulinaarimurulan Välispiikki
heitti haasteella, jossa tiedustellaan inhokkiruokia. Koska terveydellisistä syistä joudun välttelemään monia ruoka-aineita niin en halua ehdoin tahdoin rajoittaa syömisiäni sen enempää. Mutta pakko on myöntää, että silti on ainakin pari juttua, jotka ei maistu, ei niin millään. Ja äiti varmaan osaa kertoa vielä useammankin! :)

Veriruuat: Näistä varmaan tavallisimpia ovat veriletut ja mustamakkara. Ei vaan maistu hyvältä. Tosin, molemmat ovat tehdastekoista ruokaa, joten periaatteessa kotitekoinen versio saattaisi muuttaa mieleni. Jos oikein alkaisi rohkeaksi voisi vaikka kokeilla Sillä Sipulin verilettuja!

Lihaperunasoselaatikko: Kyllähän tämä kouluaikana alas meni, mutta sen jälkeen en ole ikuna enää syönyt. Jotenkin kaameaa sotkua koko sapuska.

Lauantaimakkara: Rasvaa ja jauhoja. Ei vaan vetoa. Vaikka lauantaimakkara ja tuore ranskaleipä olikin isäni lapsuuden herkkuja, tämän jutun suhteen omena on pudonnut kauemmas puusta.

Lampaanmaitojuustot: Kypsä Manchego ja Zamorano maistuu pienissä erissä mutta esimerkiksi Brebiou ei mene alas vaikka kuinka yrittäisin. Se vaan maistuu villasukalta. Myös vuohenjuuston suhteen olen erittäin valikoiva. Siinä on vähän samaa problematiikkaa kuin lammasjuustoissaa.

Tuore korianteri: Tämä vaan maistuu saippualta. Ja olen yrittänyt jopa harjoitella! Korianterin siemenet on taas sitten ihan eri juttu ja ne menee kyllä.

Tämän postauksen kuvitus ei oikeastaan liity aiheeseen oikeastaan laisinkaan. Kunhan nappasin jonkun kuvan jostain kansiosta. Mutta myönnettäköön, että en ole ihan mestari sushin syömisessä. Kala kun ei sovi kropalleni ja eikös se tuore kala ole vähän niinkuin se sushien juttu? Ei niitä kasvissusheja määräänsä enempää jaksa. Ja savuporokin on koestetttu, toki.

Tämä meemi lienee kiertänyt jo kaikki mahdolliset ja mahdottomat tahot eli en haasta ketään. Mutta jos joku vielä haluaa avautua niin se on sallittua!