Kuten kuvakin jo vihjailee, seuraa postausta hieman kokkailu-teeman vierestä.
Tämän kevään ja alkukesän viikonloput on talviloman jälkeen kuluneet aika tiiviisti sormet mullassa. En vieläkään raatsinut luopua kaupunkipalstasta, pitäähän sitä nyt ihmisellä lähi(ö)perunamaa olla. Kaupunkikasvimaan lisäksi on olemassa kesäpaikkamme kasvimaa. Tänä keväänä kesäparatiisiin hankittiin avokasvimaan lisäsiiveksi kasvihuone eli tuttavallisemmin vaan kömmeli. Monena vuonna olemme harmitelleet aikaisten yöhallojen tuhoja mm. kurpitsoille. Kömmeli mahdollistaa myös hieman eksoottisemmat kokeilut, kuten munakoison ja kasvihuonekurkun. Tomaattisadostakin toivotaan runsaampaa kuin muutaman vuoden takaiset ämpärikokeilut. Kyllä nyt siis kelpaa puuhastella.
Kömmeli hankittiin monien mutkien kautta lopulta Bauhausista. Eihän se kovin suuren suuri ole, mutta eipähän tarvitse minun sitten lähteä torille satoa myymään rahoittaakseni kömmelin ja saadakseni kaiken sadon sijoitettua jonnekin. ;)
Pystytys sujui perheen miespuolisten avustuksella, naispuolisten jaellessa hyviä neuvoja ja tomiessa muonittajina. Perusta on vankka lekaharkkosysttemi, samalla saatiin vähän korkeuttaa koppiin. Multalaarit tehtiin laudasta, sisko ne käsitteli kauniin ruskean värisiksi. Lattia tehtiin vanhoista savupiipun tiilistä (kierrätystä nääs!). Kastelujärjestelmäkin hankittiin, etteivät kasviraukat läkähdy ihan meidän ollessa viikot kaupungissa.
Kuvissa koppi toukokuun lopulla. Sisustan viherrys on lisääntynyt kuluneiden muutaman viikon aikana ihan hirmuisesti! Ensimmäinen pinaattisato on jo muuten korjattu. Juhannuksen saadaan toivottavasti päivityskuvia.
Ai niin, kopissa kasvaa siis erilaisia tomaatteja, kasvihuonekurkkua, avomaankurkkua, kalebassikurpitsaa, paprikaa, chiliä, pinaattia, okraa, munakoisoa, sitruunaruohoa, basilikaa, purjoa ja muutamia yrttejä ruukussa. Paljoa enempääs sinne ei sitten oikein mahdukaan.
Sain muuten Välispiikiltä vekkulin inhokkiruokahaasteen, jota joudun hieman kyllä pohdiskelemaan...