Juhannuksen ylijäämämunakoiso siivitti kokeilemaan tätä Puolenkilon keittiön moussakareseptiä. Moussaka taitaa olla niitä ruokia, jotka ovat aiheuttaneet joillekin kouluruokatraumoja... Tällä reseptillä niistä pääsee eroon takuuvarmasti!
Samoilla linjoilla mentiin Oliivian kanssa, enpä minäkään jaksanut alkaa valkokastiketta väsäämään. Ja hyvinhän tämä meni näinkin, tuli varsinainen atkins-versio, kun en muistanut nakata kaapissa lymyileviä perunoita sekaan. Oli aivan pakko maistaa moussakaa ihan pienesti jo nyt illalla, tämähän on siis herkullinen lounas huomiselle. Ja oli niin hyvää!
Tuli muuten mieleen, että miten ihmeessä vuokaruoasta saa edes jotenkin fiksun oloisia kuvia? Meillä tuppaavat aina näyttämään ihmeellisiltä muhjukasoilta. Vinkkejä otetaan kiitollisuudella vastaan!
Oliivian moussaka
n. 4-5 annosta
2-3 munakoisoa (n. 600 g)
2 rkl öljyä
1 valkosipulinkynsi puristettuna
suolaa
1 iso sipuli
2 valkosipulinkynttä
400 g jauhelihaa (lampaan, jos satut löytämään)
2-3 rkl tomaattipyrettä
1 tlk tomaattimurskaa
1 tl rosmariinia
2 tl paprikajauhetta
mustapippuria
liraus hunajaa
worcestershirekastiketta
suolaa
hiukan vettä
1 kananmuna
2 dl ruokajugurttia
2 dl juustoraastetta (esim. parmesan)
Huuhtele munakoisot, leikkaa ne viipaleiksi. Pitkittäin leikatut viipaleet ovat hauskan näköisiä, mutta ehkä hieman hankalia annostella. Pyöreät viipaleet ovat vähän taviksia, mutta helppoja käsitellä. Itketä viipaleet halutessasi. Purista valkosipulinkynsi öljytilkkaan. Levitä munakoisoviipaleet pellille, sivele valkosipuliöljyllä ja pehmennä 200-asteisessa uunissa n. 15-20 minuuttia.
Kuori ja hienonna sipulit, kuullota pannulla öljytilkassa hetken aikaa. Lisää jauheliha, ruskista. Lisää tomaattipyree ja paseerattu tomaatti sekä tilkka vettä. Mausta mielesi mukaan. Anna hautua kunnes munakoisoviipaleet on paistettu ja jäähtyneet hiukan, ainakin 20 minuuttia. (Minä en muuten paljoa jäähdytellyt, otin viipaleet uunista ja kasasin paistoksen.)
Voitele tai öljyä laakea uunivuoka, lado kerroksittain munakoisoa ja jauhelihakastiketta, niin että alin ja ylin kerros on munakoisoa. Vatkaa muna ja jugurtti sekaisin, lisää raastettu juusto ja sekoita joukkoon. Kaada seos moussakan päälle. Kypsennä 200 -asteisessa uunissa noin 30-40 minuuttia. Anna vielä vetäytyä hetken ennen tarjoilua.
8 Terveisiä keittiöön & kellariin:
Enpä ole tehnyt moussakaa milloinkaan, nyt olisi sopiva resepti pitää kokeilla.
Munakoisoa kylläkin broilerin seuraksi on tullut kypsyteltyä.
Mutta huomenna on kalapäivä.
Moussaka on niiiiin hyvää! Me olemme tehneet sitä kyllä vasta Garamin ohjeella, johon upotettiin paljon kasvisraasteita. Seuraavaksi kokeilemme kyllä perinteisempää paistosta.
sama vika noitten vuokaruokakuvien kanssa. joku ruokakuvaaja sanoikin joskus, että lasagne on maailman vaikein ruokakuvattava: miten niin herkullisesta ruusta saisi makuaan vastaavan kuvan?! kuten rossanakin jonkun reseptinsa yhteydessä totesi: voi kun saisi postauksiin tuoksut mukaan...!se helpottaisi hurjasti!
Moussaka ON hyvää! Mäkin olen vain kerran kokeillut moussakaa ja siihen liittyy aivan kamala tarina:D. Oli ostanut uuden sellaisen mandoliinileikkurin, joka soveltuu mahtavasti noiden vihannesten leikkuuseen. Noh siinä lähti myös sormen päästä kunnon pala moussakan sekaan.. Joka kerta kun näen mandoliinin tai moussakaa, alkaa ahdistaa:D.
Yhdyn yllä oleviin kommentteihin: moussaka vaan on niin hyvää!
Ehkä laatikkoruokia kuvatessa ei kannata mennä liian lähelle, vaan ottaa yleiskuva. Sellainen tunnelmapala. Jossa uunituoreesta laatikosta nousee vielä höyrykin...
Arleena, tämä oli kyllä tosi kiva resepti ja mukavan suoraviivainen, sopii arkipäivän kokkailuun.
Hyppysellinen, kasvisraasteversiokin kuulostaa hyvältä, syksyn tullen voisi koittaa sellaista. Ja onneksi en siis ole yksin vuokaruokakuvaongelmani kanssa! Lasagne menee kyllä juuri siihen samaan kategoriaan. Tuoksuvat ruokablogit voisivat olla aika turmiollisia, tulisi varmasti syötyä ihan liikaa ja koko ajan nälkä! :)
Rossana, mandoliini on ihan ässä mutta aika tehokas peli. Mulla tuppaa välillä veitsienkin kanssa menemään sormet reikäisiksi. Vanhempien luona olen muutaman kerran käytellyt maniskaa, isän varoitussanat soivat aina korvissani... Sitä palaa ei sitten koskaan löytynyt? ;)
Sammakko, totta, tunnelmapala koko vuuasta on hyvä idis. Ehkä pitäisi hankkia kuvauksellisempi vuoka niin saisi vähän enemmän potkua kuvaan. Toisaalta, olen yksinkertaisten astioiden ystävä...
No löyty se kahden potun välistä. Mun etusormi on vieläkin kärjestä hieman kolmiomainen...
Mä oon ollut joskus lihatiskissä töissä teininä ja tietenkin siellä vetäsin samalla tavalla sormesta palan jollain ihme sirkkelillä. Asiakkaat eivät olleet iloisen näköisiä, kun tulin kalpeana takahuoneesta käsi aivan veressä takaisin sanomaan, että täytyy varmaan tästä lääkäriin lähteä:D.
Ihme, että mulla on vielä kaikki nakit tallella, koputtaa puuta...
No hyvä, että löytyi. Keittiövempeleet on välillä yllättävän vaarallisia vehkeitä. Ja toisille sattuu enemmän kuin toisille. ;)Mulla tuo veitsien kanssa soheltaminen menee vähän kausittain. Nyt en ole vähään aikaan onnistunut telomaan itseäni missään. Että kopkop täälläkin!
Hih, tänään tein juuri moussakaa - ja kirosin samaa, laatikkoruuista ei yksinkertaisesti saa hyviä kuvia! Annoskuvissa laatikkoruuat näyttää aina ihan hirveältä mörskältä ja mössöltä.
Lähetä kommentti