Kaikissa itseään kunnioittavissa akkainlehdissä ynnä ruokalehdissä on tässä pääsiäisen alla ollut isot artikkelit munasta. Ja nippu mitä erilaisempia munaruokareseptejä.
En lähtenyt nyt kokeilemaan mitään kohokkaita, gratinoituja kananmunia tai muita erikoisempia hössötyksiä, vaan päätin ottaa uuden lähestymiskulman perinteikkääseen munakokkeliin. Jostain muistin sopukoista tupsahti mieleen, että muutamassa blogissa on joskus ollut puhetta munakokkelista. Niinpä, kyllähän minä sen perinteisen, kuivahkon kokkelin osaan veivata. Mutta entäs se sellainen pehmeämpi juttu?
Alkuperäinen resepti oli Meillä-kotona blogista. Inspiratiota antoi myös Unelias keittiö.
Lauantaiaamun munakokkeli
2:lle todella nälkäiselle
5 luomumunaa
voita
suolaa
pari rouhaisua pippuria myllystä
1 rkl turkkilaista jogurttia tai loraus kermaa
yrttejä maun mukaan (Tuore ruohosipuli olisi ihanaa!)
Ota munat ajoissa huoneenlämpöön. Vatkaa munien rakenne hyvin rikki, lisää mausteet. Lämmitä pannu tai vaikka teflonkattila ja laita voita pannulle. Kun voi on sulaa, kaada munaseos pannulle. Sekoittele munaseosta puuhaarukalla lakkaamatta, kunnes se alkaa saostua. Viimeiset pari minuuttia sekoita voimakkaasti. Kun seos on sopivan paksuista lisää kerma, sekoita hyvin. Mausta mieleiseksesi.
Meillä kokkeili tarjottiin rapeiden pekonimurusten kanssa. Kokkeliannokseen määrähän riippuu vähän myös siitä, mitä muuta sen kanssa on tarjolla. Jos lisukkeita on reippaasti, ei kokkeiliakaan tarvitse olla saavillista. Tosin, tämä on nin hyvää että tulee taatusti syötyä!
Jonkun kommenttilootasta luin, että kokkelia voisi tarjoilla myös uusien perunoiden lisäkkeenä. Ei hassumpi idea!