Jouluunhan on vielä aikaa vaikka kuinka, siitä huolimatta sunnuntain illallisvieraat saivat jälkipalaksi tätä kutkuttavan hyvää "riisipuuroa". Riisipuuron keittämisen innoittajana toimi Bella Vanillan Rossana, tosin alkuperäisohjeesta poiketen kaneli vaihtui sitruunaan. Kermaista ja samettista, makeaa ja hieman sitruunaista. Todellista lohturuokaa, tuhat kertaa parempaa kuin kaupan riisifruttit!
Ainoa kompastuskivi meikälläiselle tässä puuronkeitossa oli pohjaan palamisen riski. Minun on jotenkin melkein mahdotonta tönöttää hellan ääressä puuroa hämmentämässä 45 minuuttia. No, pieni pohjaanotto tapahtui mutta ei se suuremmin menoa haitannut. Mutta: unohdin autuaasti, että omistan kerroskattilan. Siinähän tämä olisi valmistunut kuin itsekseen ilman pohjakosketusriskiä. Suosittelen kaivamaan sen puuronkeittovaiheessa esille!
Ruokapöydässä intouduttiin muistelemaan peruskoulun köksäntunnin riisivanukasta, sitä jossa oli appelsiinin palasia ja kermavaahtoa... Nostalgiaa!
Risottoriisivanukas
Neljälle
0,6 dl risottoriisiä (tai puuroriisiä)
1 l täysmaitoa
0,6 dl sokeria
1 sitruunan kuori raastettuna
ripaus suolaa
1 kananmuna
0,6 dl kermaa
1 tl vanilja-aromia tai vaniljatanko
Laita riisi, maito, sokeri, sitruunankuoriraaste, suola ja vanilja kattilaan ja kuumenna seos. Keittele puuroa n. 45 minuuttia ja pidä varasi, ettei keitos ota pohjaan kiinni. Maidon määrä saattaaa näyttää runsaalta, mutta vanukas hyytyy kyllä. Vatkaa muna rikki kermassa ja kaada puuron sekaan. Keittele puuroa vielä pari minuuttia. Tarjoile lämpimänä tai kylmänä (meillä ehdottomasti kylmänä) toffeekastikkeella ja kirpeillä marjoilla tai hedelmillä höystettynä, meillä oli tällä kertaa nektariinia.