Helpotusta helteeseen: DIY jäätee

　


Hups! Joskus onnistuu ihan vahingossa ja tuloksena on jotain enemmän kuin raaka-aineidensa summa.

PERSIKKAINEN JÄÄTEE

1L kylmää vettä
4 pss Kusmin Earl grey-teetä
1 kypsä nektariini tai persikka
yhden limetin mehu
makeutukseen nestemäistä steviaa / juoksevaa hunajaa / sokerilientä
1/4 sitruunan mehu

Laita kaikki ainekset isoon kulhoon. Anna tekeytyä huoneen lämmössä noin 2-3 tuntia tai yön ajan jääkaapissa.

Siivilöi neste ja paseeraa nektariini

Makeutin jääteeni nestemäisellä stevialla ja säädin makua sitruunamehulla. Jos makeutat sokerilla, tee sokeriliemi, koska sokeri sulaa heikosti kylmässä nesteessä. Säädä makua halutessasi sitruunamehulla.

Tarjoile jääpalojen ja hedelmälohkojen kera. Älä unohda pilliä! Halutessasi voit jatkaa vaikka kuplavedellä tai sitruunalimpparilla. Illan tullen voi lirauttaa aikuisten laseihin hieman vaalea rommia!

Note to self: Tee tuplasatsi. on nimittäin hyvää!

Makumuistoja - vin chaud

Joulu koputtelee jo melkein ovella. Tällä viikolla osassa Blogiringin blogeista vietetään luomuviikkoa ja inspiroidutaan chileläisen Emiliana Naturan luomuviineistä.

Joulustressi on pala kakkua, kun mukaan yhdistää muuttamisen. Muuttopuuhien keskellä, tavarapaljoutta peratessa kaikenlaiset muistot palaavat mieleen. Jostain syystä mieleen palasi heti lukion jälkeen Keski-Euroopassa vietetty au pair-puolivuosi. Mukaan mahtui myös joulunviettoa, suomalaistytön jouluperinteet saivat ihan uusia (ruoka)sävyjä.

Ruoka- ja juomamuistojen äärellä oli melkeinpä pakko saada kuuma mausteinen viini, vin chaud. Tavoilleni epäuskollisena päätin kerrankin etsiä reseptin, alla olevaan versiooni löytyi ohjeistusta usemmastakin ranskankielisestä lähteestä. Niinpä chileläinen luomuchardonnay taipui klassiseksi eurooppalaiseksi masuteviiniksi.

Emiliana Natura Chardonnay voisi muuten hyvinkin päätyä ruokapöytääni reilun viikon päästä. Raikas, hedelmäinen ja leppoisan hapokas valkoviini on enemmän kuin toimiva ratkaisu joulupöydän makukarusellissa.

Ja muuten, jos haluat voittaa itsellesi upean luomuruokakorin, käväisehän äänestämässä inspiroivinta kuvaa täällä!

KLASSINEN VIN CHAUD BLANC

6:lle

1 pullo Emiliana Natura- Chardonnay valkoviiniä

1/3 luomuappelsiinista, kuorittuna ja viipaloituna
1/3 luomusitruunasta, kuorittuna ja viipaloituna
1,5 dl vettä
0,5 dl Emiliana natura-hunajaa
0,5 dl palmusokeria
1 tähtianis*
1 kanelitanko*
1 kokonainen neilikka*
hyppysellinen muskottipähkinää juuri raastettuna*

* Luomumausteita kannattaa katsastaa ainakin Ruohonjuuresta, Punnitse & Säästästä ja Ekolosta. Marketeistakin saattaa löytyä jotakin.

Pese sitrukset, poista valkoiset osat ja laita kattilaan. Kaada päälle valkoviini ja vesi. Lisää mukaan mausteet. Anna poreilla 10 minuuttia, mutta älä päästä kiehumaan.

Lisää sokeri. Anna poreilla vielä 5 minuuttia. Siivilöi juoma ja tarjoile kauniista laseista.

Note to self:

Viiniksi kannattaa valita hedelmäinen ja raikas, ei tammitettu versio. Juurikin vaikka niinkuin tämä Emiliana natura Chardonnay.

Makeus on makuasia, joten lisää makeutta tarvittaessa. Palmusokerin käyttäminen vaikuttaa hieman juoman väriin, joten jos haluat mahdollisimman kirkkaan väristä juomaa, käytä tavallista kidesokeria. Toki sokerilaadun vaihtaminen vaikuttaa myös makuun!

 

 

 Yhteistyössä Emiliana Natura

Rapujen juhlaa ja tillisnapsi

Tunnelmasta toiseen. Jos possukasti on arjen luksusta ja viikonloppujen hellimisherkku, rapujuhlat ovat sitten ihan oma juttunsa. Niitä ei kyllä kestä montaa kertaa per sesonki. Minulle riittää ihan vaan yhdet. :)

Itse en tajua ravuista noin maun puolesta yhtikäs mitään, allerginen kun olen. Mutta tillisnapsin osasin tehdä minäkin. Ja se maistui ihan hyyvältä, ilman niitä rapujakin. Ohjeistusta kurkin täältä ja täältä.

TILLISNAPSI LIMETILLÄ HÖYSTETTYNÄ

70 cl neutraalinmakuista kirkasta viinaa

½ ruukullista luomutilliä

(½ limetin kuori)

kaunis pullo

Kaada viina lasipulloon. Laita tillinvarret viinapulloon muutama päivä tai vähintään puoli vuorokautta ennen juhlia. Anna tekeytyä huoneenlämmössä. Lisää halutessasi mukaan myös limetin kuorta. Jäähdytä snapsi pakastimessa ennen juhlia. Tillinvarret voivat olla pullossa tarjoiluhetkelläkin, ovat aika hauskan näköisiä

Nauti kohtuudella. Muuten laulat ihan liikaa ja seuraavana päivänä ei laulata lainkaan.

Vinkki: Tillisnapsin ei kannata antaa tekeytyä liian kauaa, maksimi aika on 2 vuorokautta. Sen jälkeen maku muuttuu tympeäksi. Jos kuitenkin aiot säilyttää snapsia, niin poista pullosta tillit ja limetin kuoret.

Lasissa vihertää - vihersmoothie

Mä en ole koskaan-kisassa minulla oli tämän ruokatyypin suhteen vielä hetki sitten iso aukko kulinaarisessa sivistyksessä. Olin vihersmoothieneitsyt! Pumpkin Jamin Mari saattoi asiat raiteilleen, joten mitä Mari edellä, sitä täällä Soppakellarissa perässä. Intouduin siis minäkin kokeilemaan viherpirtelöä eli trendikkäämmin smoothieta.

Ja miltä se sitten maistui? No, ihan ookoolta. Ja kuten todettua, kuumana kesäpäivänä tämä oli raikas vaihtoehto välipalaksi. Vaan enpä tiedä, tuleeko tästä blenderini vakiovierasta.

Marilta napattu resepti on alunperin kotoisin Pirkka-lehdestä.

VIHERSMOOTHIE
3:lle

1 ruukku tammenlehtisalaattia (mieluiten luomua)
1 iso Granny Smith -omena kuorittuna ja pilkottuna
100 g kurkkua
1 dl tuoretta minttua tai sitruunamelissaa
1 kypsä banaani
1 limetin mehut, sitruunakin käy
n. 4 dl kylmää vettä
Jääpaloja

Blendaa ainekset sileäksi blenderissä tai sauvasekoittimella. Tarjoile kylmänä jääpalojen kanssa.

Prinssillinen tee

En ole yltynyt hankkimaan 54 kiloa pastaa, mutta sitä vastoin ostin aika hillittömän hintaista teetä. Tunnustan, että maksoin mutisematta yli 12 euroa paketillisesta (20 pussia) pussiteetä.

Stockan herkusta tarttui matkaan Kusmin Prince Wladimiria, joka on kyllä pussiteen aatelia tai oikeastaan todellinen kuninkaallinen! Musliinikankaisessa pussissa on ihan oikeita teelehtiä, ei mitään purua. Paketissa annetaan ohjeet veden lämpötilasta ja haudutusajasta. Ja se maku, ei yhtään kitkerää tai karvasta! Kiinalainen musta tee on maustettu muun muassa bergamotilla, sitruunalla, greipillä ja mausteilla. Eilinen aamukahvikin vaihtui olosuhteiden pakosta teehen, mutta prinssillisen teekupillisen jälkeen ei maitokahvin missaaminen harmittanut yhtään.
 
Kusmi-teetä saa ainakin muutamaa laatua Helsingin Stockan Herkusta. Sitä voi toki ostaa myös Kusmin omasta verkkokaupasta, mutta rahtikustannukset ovat aika isot. Eli kimppatilauksia suositellaan, ellei sitten ota edellä mainitusta pastan tilaajasta esimerkkiä ja anna mopon karata käsistä ihan rauhassa. :) Paras vinkki on kuitenkin siskoltani, jonka myötä olen muuten Kusmin pauloihin päätynytkin. Hän on rahdannut Kusmia Tallinnan retkiltä. Sisko, shoppivinkkiä saisi laittaa tuonne kommenttilootan puolelle, kiitos!

Ai niin, ja se ensimmäinen Kusmi-suosikkini on Anastasia. Kashmir-Tchain kanssa olen vielä vähän tutustelulinjoilla.

Sijoita siis itseesi näillä pakkaskeleillä ja nauti kupillinen Kusmia. Tai ilahduta ystävää kauniilla teepakkauksella.

Luomuglögi Lapista

Pohdimme ystävän kanssa tuossa männäviikonlopun juoksulenkillä, olemmeko jouluihmisiä. Omalta kohdaltani päädyin määrittelyyn semi-jouluihminen: tykkään joulusta, jaksan vähän intoilla, ainakin ruuista ja viineistä ja välillä valmistellakin, mutta kieltäydyn stressaamasta.

Viikkokausia meillä ei jouluun valmistauduta tänäkään vuonna. Jostain ihmeen syystä en ole edes keitellyt glögejä, kuten yleensä. Kaupastakin on tarttunut mukaan glögitötsä ihan muutamia kertoja. Alkon perinteinen hehkuviini oli kammottavan alkoholista, Blossan vuosikertaglögi ihan mielenkiintoista, mutta suosikikseni on noussut ihan alkoholiton, luomu, Lapin Maria-glögi. Klassinen Hommanäsin glögi on löytänyt haastajansa.

Mustaherukkaa, variksenmarjaa ja ihania mausteita hyvässä suhteessa, ei liikaa sokeria. Kaunis pullo. Saatavilla hyvinvarustetuista ruokakaupoista, omani taisin ostaa Stockalta. Maista!

Ja jos haluat keitellä glögejä itse, niin vilkaisehan toki nämä edellisten vuosien tuoksuvat juomat.

Kuvan lainasin Lapin Marian sivuilta. Ja tämä ei ole maksettu mainos.

Note to self: Terästä tarvittaessa mustaherukkaliköörillä, mustikkaliköörillä tai vaikka ihan vaan vodkalla.

Jääteetä herukanlehdistä ja sitruunoista

Ihanan Paulin ihanasta kirjasta löytyi raikas jääteeresepti. Tein tätä jo pari satsia odottelemaan ensi kesää. Eikun ensi viikonlopun rapujuhlia. Huono vitsi, tiedän! :)

Nuorista mustaherukanlehdistä tulisi varmasti vielä vähän aromikkaampi juoma, mutta onnistui ihan hyvin näillä elokesän lehdilläkin. Joten jos olet jo tyhjentänyt mustaherukkapensaasi marjoista, riipaise vähän lehtiäkin ja nauti elokuun auringosta raikkaan jääteen seurassa.

JÄÄTEE HERUKANLEHDISTÄ JA SITRUUNOISTA
2 litraa

1,2 L pieniä (ja nuoria) herukkapensaan lehtiä
2 luomusitruunaa
4 dl sokeria (laitoin vain 3 dl, riitti minun makuuni)
1 pussi Earl Grey-teetä
2 litraa kiehuvaa vettä

Huuhtele mustaherukkapensaan lehdet ja laita ne isoon kulhoon. Pese sitruunat ja leikkaa ne ohuiksi siivuiksi ja nosta lehtien päälle. Lisää sokeri ja teepussi, kaada päälle kiehuva vesi. Anna vetäytyä vähintään 30 minuuttia.

Siivilöi tee ja jäähdytä. Pakasta tarivttaessa. Tarjoa juoma jääkylmänä, lisää joukkoon muuta sitruunaviipale.

Vinkki: Jäätyneestä juomasta voi raaputtaa myös raikkaan granitén.

Hei haloo! Tyyppi syö kaikki mun tillit. 

Mutta on se kivempi kuin lehtokotilot. Varsinkin sitten isona.

Juusto ♥ olut?

Selasin tuossa taannoin sommelier Antti Uusitalon tuoreehkoa kirjaa Juustot ja juomat. Kirjassa on esitelty muutama kymmenen mielenkiintoista juustoa ja niille sopivia juomia. Viinit mielletään usein itseoikeutetusti juustojen kumppaniksi, harvoin tulee edes mietittyä muuta ratkaisua. Mutta Uusitalopa lataa pöytään vaihtoehtoja: viinien lisäksi ehdolla on siideriä, väkeivä ja olutta. Tätähän on kokeiltava!

Olut ei ole ollut minulle mikään rakkautta ensi kulauksella-juoma. Olen ihan opettelemalla opetellut juomaan sitä. Kas kun opiskeluaikoina olut oli pippaloissa aina suunnattomasti paljon halvempaa kuin siideri. Vähillä rahoilla pelattiin, joten kulinarismista viis! Projektiin meni yksi kesä ja sen päätteeksi pystyinkin sitten juomaan sujuvasti klassisen saunakaljan, kotimaista lageria pullon suusta. :)

Opiskeluajoista on todellakin kulunut jo aikaa, olutta on juotu sen jälkeenkin. Mutta enpä ole juurikaan perehtynyt oluen ja ruuan yhdistämiseen saati juustojen ja oluen yhdistämiseen.

Poimin kirjasta muutaman juuston; Comtén ja Roquefortin ja marssin Stockan Herkun bisseosastolle, josta koriin kopsahti tummaa Stoutia, vaaleaa vehnäolutta ja uusi Carlsberg Copenhagen, jonka tyyliä on hieman hankala määritellä. Kirsikkaisen Kriekin jätin väliin, sehän on melkeinoä viinillinen olut.

Luomu Comté ja Luomu Roquefort Papillon. Herkkuja!

Comtén suositusjuoma oli tumma Stout, ei hassumpaa. Oluen täyteläinen maltaisuus ja juuston pähkinäisyys rimmasivat mukavasti.

Kokeilin Comtélle myös vaaleaa, hedelmäistä vehnäolutta. Sekin meni, mutta Uusitalon suositus oli kyllä parempi.

Roquefortille kokeiltiin vaaleaa vehnäolutta. Suositus ei ollut kirjasta, enkä kyllä muista mistä sen olin kuullut, mutta kokeiltiinpa kuitenkin. Ihan jees, mutta ei niin sävähdyttävää kuin ensimmäinen yhdistelmä. Tumma Stoutkin meni Roquefortin kanssa, mutta yhdistelmä ei ollut mikään kovin säväyttävä.

Kirjassa on muuten takaosassa kätevä taulukko, mistä voi luntata suuntaviivoja, mitä olutta ja juustoa kannattaa yhdistää ja mitä ehkä sitten enemmänkin välttää. Tosin välillä on ihan mielenkiintoista kokeilla niitä ei ehkä sittenkään-kombojakin.

Copenhagen-olut maisteltiin ihan muuten vaan. Ei mun juttu tai sitten se olisi vaatinut jotain tulista tai kepeää kesäruokaa rinnalleen.

Summasummarum: Kannattaa joskus kurkata laatikon reunan yli ja kokeilla jotakin uutta!

Chocolat chaud - kuumaa suklaata

 
Mitä tehdään pieleen menneestä suklaatryffeleistä?
No ihan hemmetin hyvää aamukaakaota!

Choclat chaud

Liian lötköä tryfflimassaa
(eli suklaata, kermaa, kahvilikööriä ja liraus tummaa siirappia)
Maitoa
Sokeria
Vaniljaa

Kuumenna haluamasi määrä maitoa kattilassa ja lisää joukkoon tryffelimassaa makusi mukaan. Maistele, mausta vaniljalla ja lisää joukkoon sokeria, jos olet imelän ystävä. Nauti rauhallisen viikonloppuaamun herkkujuomana tuoreiden sämlylöiden kera.

Tryffeleiden ongelma oli reseptissä ollut virhe, jota en ajoissa tajunnut. Kerman ja suklaan suhde oli pielessä, massa jäi löysäksi, eikä siitä todella voinut mitään palleroita alkaa pyörittelemään. No, tulipa hyvät kaakaot!

Tarinan opetus on se, että jos vähänkään epäilyttää niin tarkastele muutamaa muutakin reseptiä... Pieni epäluulo on ihan terveellistä. Aina ei voi voittaa, mutta tämä oli hyvä torjunta.

Seljankukka-omenaglögi

Tsajut-blogissa tarjoiltiin viehkeän kukkaisaa seljankukka-omenaglögiä. Meillä lymysi jääkaapissa kesän jäljiltä seljankukkamehupullo, jonka oli korkea aika käyttää eli päätyä glögiin. Seljankukkamehu itsessään on ihan jees, mutta jotenkin mun makuun kuitenkin liian kukkaisaa. Sama ongelma, kuin monissa Gewürztraminer-viineissä. Mutta näin omenamehuun sekoitettuna ja mausteilla höystettynä se maistui oikein hyvin. Noudatin Sadun ohjetta kiltisti, mutta terästin glögin rommilla.  

Sadun seljankukka-omenaglögi
reilu satsi

1 l valmista omenamehua
6 dl seljankukkamehua
2 kanelitankoa
1-2 rkl kokonaisia neilikoita
4 tähtianista
tuoretta inkivääriä 3 cm kuorittuna

Sekoita seljankukkamehu tiivisteestä 6 dl valmista juomaa. Laita mehut kattilaan ja lisää mukaan mausteet.Kiehauta.

Anna maustua kattilassa 15 minuuttia.Siivilöi mausteet pois.

Tarjoa kuumana ja terästä vodkalla tai rommilla, jos haluat.

Vaniljalla maustettu tummien marjojen glögi

Syksyn harmaus puskee maanantaisin erityisesti päälle. Sääkin oli melkoisen kolea. Pakko oli pörskäyttää tulemaan pienet glögit. Ei suinkaan tämän kaamossesongin ensimmäiset, mutta ekat tänne päätyneet.

Tähän voi muuten kätevästi käyttää kaikki jääkaappiin haahuilemaan jääneet valmisglögin jämät. Vaikka olenkin vannoutunut "tee itse glögisi"-ihminen, niin silti joskus on pakko tyytyä siihen kaupan puteliin. Tähän voi siis surutta lirutella ne pullon jämät.



Vaniljalla maustettu tummien marjojen glögi

2 dl valmista punaista vahvasti maustettua glögiä
2 dl punaviiniä
0,5 dl mustikkalikööriä
1 dl mustaherukkamehutiivistettä (makeuttamaton)
1/2 vaniljatanko
maun mukaan tumma ruokosokerisiirappia tai sokeria

Mittaa ainekset kattilaan ja anna lämmetä kunnolla. Anna porista ihan hissuksiin ja hauduta n. 15 minuuttia. Sytytä kynttilät.

Ongi vaniljatanko pois ja kaada mukeihin tai laseihin. Nauti rusinoiden ja manteleisen kanssa, jos sattuu kaapista löytymään. Nauti sisäisestä villapaidasta ja kynttilöiden valosta.


Syksyn viimassa ja joulun odotustunnemlmissa kannattaa muistaa myös nämä sisäiset lämmittäjät:

Korianterilla maustettu omenaglögi
Päärynäglögi
Hommanäsin glögi - valmisglögien aatelia

Donnan valkoinen kesäsangria

Nyt kun taas on luvassa hieman lämpimämpiä kesäpäiviä niin laitan heti jakoon aussileidi Donna Hayn valkoisen sangrian reseptin. Donnan lehtihän on ehkä maailman kaunein ruokalehti. Taisin sitä tuolla jo aiemminkin hehkuttaa...

En ole koskaan ollut sangrian ylin ystävä, varmaan siksi etten ole koskaan saanut hyvää punaista sangriaa. Enkä koskaan ole vaivautunut tekemään sitä itse. Nyt kuitenkin Donnan versiota, koska kuva oli niin kaunis ja resepti kuulosti raikkaalta ja houkuttelevalta. Tämä valkoinen sangria sopi loistavasti yöttämän yön juhlistajaksi, vaikka ei se Donna sellaista taida juhlia.

Mun kuvasta ei tullut niin kaunista ja mansikatkin unohtui juomasta. Mutta hyvää oli silti. Kannullinen hupeni hetkessä ja tätä tehtiin toinen satsi heti lisää. Siinä mielessä muuten kiva kesäpäivän juoma, että ei ole niin kovin alkoholinen. Mutta silti kannattaa muistaa juoda vettä aina väliin. Ettei tule kuivuus ja hillitön humpsu! Iltakemuihin voi toki ainesuhteita vähän muutella tai lirauttaa sekaan vaikka vähän sitrusvodkaa.

Yöttämän yön valkoinen kesäsangria

Pullollinen (750ml) hyvää raikasta valkkaria, Donna suosittelee joko sauvignon blancia tai rieslingiä
60ml kirkasta appelsiini tai sitruslikööriä (esim. triple sec)
250 ml sitruunalimonadia
Sitruunaa, limeä ja appelsiinia ohuina viipaleina
nektariineja ja persikoita ohuina viipaleina
mansikoita ja mintunlehtiä
jäämurskaa

Yhdistä nesteet isossa kannussa ja lisää joukkoon ohueksi viipaloituja hedelmiä, mansikanpuolikkaita ja mintunlehtiä. Sekoita ja nakkaa joukkoon jäämurskaa tai jääpaloja, jos sellaisia sattuu olemaan saatavilla.

Piilokuvassa limettinen raparperijuoma

Mulla on jäänyt raparperivaihde oikein kunnolla päälle. Eilen illalla oli pakko keitellä virkistävä raparperijuoma. Resepti on alunperin Chocochilistä, meille se kulkeutui Sillä Sipulin kautta. Tätä kannattaa tehdä juuri nyt, ihana hellejuoma! Raparperi on muuten yllättävän tapuisa mausteiden suhteen. Inkivääri ja lime sopii tähän häkellyttävän hyvin.

Kesälukemistossa ovat ahkeraan keikkuneet uusin GRV ja uusi ihastukseni Donna Hay. Vielä kun ehtisi toteuttaa kaikki ihanuudet!

Limellä raikastettu raparperijuoma

6 suurehkoa raparperinvartta
2 l vettä
2x2 cm pätkä tuoretta inkivääriä TAI ½ tl inkivääritahnaa
2 dl ruokosokeria
1 limen mehu
jääpaloja (ja mintunlehtiä) tarjoiluun

Pilko raparperit. Lisää palat veden kanssa kattilaan. Raasta tai lusikoi sekaan inkivääri.
Anna kiehua miedolla lämmöllä tunnin ajan.
Siivilöi juoma ja lisää sokeri. Anna jäähtyä kunnolla.
Lisää jääkaappikylmän juoman joukkoon limen mehu. Tarjoile jääpalojen ja (mintunlehtien) kanssa. Tai tee drinksut vaalean rommin kera.

Ja ei sitä muuten ekaa kertaa olla raparperijuoman keitossa. Tässä maistiaisia edellisiltä kesiltä.

Vaniljainen raparperimehu
Kardemumman makuinen raparperimehu

Korianterilla maustettu omenaglögi

Olen näköjään ennemminkin tehnyt tämän tyyppistä glögiä, mutta tässä uusin versioni asiasta. Tämän juoman sippo on korianterin siemenissä, joka ei välttämättä ole ihan perinteisin glögimauste, mutta sopii hommaan todella hyvin. Vinkin kokeilemiseen nappasin eräältä ravintolaillaliselta.


Korianterilla maustettu omenaglögi

0,66l kuivaa omenasiideriä (2 pientä tölkkiä)
5 kokonaista neilikkaa
1 kanelitanko
n. 20 korianterin siementä
puolikas vaniljatanko
3 tähtianista
tummaa ruokosokerisiirappia

terästeeksi punssia tai calvadosta

Lämmitä kiehumispisteeseen siideri ja mausteet, makeuta seos oman makusi mukaan. Kaada teräste glögimukiin ja glögi päälle. Nautiskele. Alkoholiton versio syntyy omenamehusta, jota voi kiehutella mausteiden kanssa tovin, testasin eilen ja toimii!

Kesäjuomia, 2. näytös

Seuraa lisää kesäjuomia. Voisilmäpelin jäätee innoitti minutkin kokeilemaan, millaista jääteetä syntyy rooiboksesta. Sehän ei varsin ole mitään teetä, vaan punapensaan lehtiä. Mutta mainio jäätee tästäkin syntyi ja vieläpä kofeiiniton. Mittasuhteet ei oikein omassa versiossani selvinneet, tein tämän tunteella ja ahkerasti maistellen.

Sitruunalla ja persikalla maustettu rooibosjäätee

sitruunalla ja omenalla maustettua rooibosta
vettä
ruokosokerisiirappia
sitruunamehua
periskkamehua

koristeeksi ja lisämaun antajiksi:
persikan lohkoja
sitruunamelissaa
minttua
sitruuna- ja limeviipaleita

Kiehauta vesi ja hauduta Rooibosta reilu satsi, meillä oli useampi litra ja käytin hauduttamiseen kattilaa. Lisää juomaan ruokosokerisiirappia (tai hunajaa tai sokeria), sekoita ja anna sulaa. Jäähdytä juoma. Lisää joukkoon sitruunamehua (puristin yhden sitruunan mehut), maistele ja tasapainota sokeri ja hapokkuus.Sekoita joukkoon persikkamehua. Kaada kannuun ja koristele persikkalohkoilla, yrteillä ja sitruslohkoilla. Tarjoile jäiden kanssa ja nauti kesäauringosta!

Vinksu: Eevalla oli hyvä vinkki sitruslohkojen lisäämisestä: laita ne juomaan vasta juuri ennen tarjoilua. Näin niistä ei liukene juomaan karvasta makua.

Ja muuten, rooiboshan oli sitä teetä, mitä afrikkalainen Mma Ramotswe aina nautiskeli, oli tilanne mikä tahansa. :) Loistavaa, hyväntuulista kesälukemistoa!

Alkukesän mehu raparperista

Meillä on kesäparatiisissa aivan hillitön penkki raparperia. Vaikka sitä on pienennettykin, niin sen tuotantokapasiteetti on enemmän kuin mitä yksi keskivertoperhe pystyy kuluttamaan vaikka kuinka hilloaisi, leipoisi ja keittäisi mehua. Niinpä jaksan aina hämmästellä kauppojen raparperin kilohintaa, 3,95e tänäänkin Stockalla... Tuolla hinnalla en varmaan olisi raaskinut alkaa mehunkeittoon.

Tämän mehun keittelin viikonloppuna, kun kaapissa oli kuivettunutta vaniljatankoa. Hauskan näköinen ja ihanan makuinen mehu. Ja mikä väri!

Resepti löytyi Maku-lehden sivuilta, jotka on muuten ihan uudistuneet.

Vaniljainen raparperimehu

1,5 kg raparperia
6 dl vettä
1 kpl vaniljatankoa
500 g sokeria

Huuhtaise ja paloittele raparperit, kiehauta vesi. Lisää kattilaan raparperit ja halkaistu vaniljatanko.Keitä kannen alla miedolla lämmöllä noin 15 minuuttia, kunnes raparperit ovat täysin pehmenneet.

Siivilöi mehu ja kaada se takaisin kattilaan.Kuumenna mehu ja liuota joukkoon sokeri. Anna mehun kiehahtaa. Kuori pinnalle muodostunut vaahto reikäkauhalla pois.Pullota mehu puhtaisiin pulloihin. Anna jäähtyä huoneen lämmössä. Säilytä mehu kylmässä.

Reseptillä syntyy noin 1 litra mehutiivistettä. Laimenna mehua juomaksi vedellä tai kivennäisvedellä. Voisi kokeilla myös, mitä syntyisi kuivan kuohuviinin kanssa.

Note to self: Tästä tuli melkoisen makeaa eli ensi kerralla ihan himpun verran vähemmän sokeria. Makuasioitahan nämä ovat...

Ja kun sitä raparperia nyt on niin näitä chutneytäkin voisi kokeilla...

Häivähdys joulun tuoksua

Miespuolinen ilahdutti minua tuomalla kaupasta glögiä, eikä mitä tahansa tusinajuomaa, vaan Hommanäsin glögiä. Ei keinotekoisia aromeja tai lisäaineita, sopivasti sokeria ja paljon makua. Kerrassaan ihanaa.

Mitään ilmaista hupiahan tämä ei ollut, puolen litran valmisjuoma maksoi kuulemma jotain viitosen hujakoilla. Mutta, kyseessä on laadukas pientuottajan tekemä tuote. Silloin olen siitä valmis maksamaan, jotta jatkossakin massiiviselle elintarviketeollisuudelle on vaihtoehtoja. Ja varsinkin, kun ei ihan aina jaksa alkaa itse turaamaan. (Nii-in, välillä laiskottaa...) Kerrassaan ihana tuliainen joulun ajan kyläreissuille! Ja jos itse haluaa glögin maustelientä keitellä vaikka valmiiksi, niin tässä viime vuoden versio.

Hommanäsin glögiä voi terästää oman makunsa mukaan vaikka punaviinillä tai tilkalla vodkaa tai konjakkia. Jos sellaista kaipaa ja pikkujoulun menojalkaai vipattaa!

Ja tämä kirjoitus ei muuten ollut maksettu mainos. Siellä ja täällä blogistaniassa on ollut tunteita kuumentavaa keskustelua bloggaajien saamista ilmaisista tuotenäytteistä ja niistä kirjoittamisesta. Minun puolestani kukin saa kirjoittaa blogiinsa mitä tahtoo ja niin paljon kuin haluaa. Jos joku saa ilmaisia näytteitä niin sehän on mukava juttu. Kirjoittakoon niistä mitä haluaa, jos kirjoittaa. Nämä jutut blogeissa, niin reseptiti, tuotearvostelut kuin ravintolakritiikkikin ovat aina subjektiivisia, se kannattaa muistaa. :)

Päärynäglögi

Tämän glögin juju on itsekeitetyssä mausteliemessä. Liemen resepti on peruja lapsuuden kodin joulun vietosta ja alkuperäisresepti on Valion Joulukirjasta, kultaiselta 80-luvulta.

Vaalea päärynäglögi

5 dl päärynämehu
1 dl maustelientä
Xanté päärynäkonjakkia mausteeksi
manteleita
rusinoita

Kuumenna glögi höyryäväksi ja tarjoa manteleiden ja rusinoiden kanssa.

Glögin mausteliemi

1 l vettä
2 palaa inkivääriä
2 kanelitankoa
40 kokonaista neilikkaa
2 rlk kokonaista kardemummaa
2 dl rusinoita

Keitä mausteita vedessä noin tunti. Jäähdytä ja siivilöi. Säilytä kylmässä. Tätä peruslientä voi varioida mukavasti eksoottisemmaksi esim. tähtianiksella, pitkillä jaavanpippureilla ja Feve de Tonga-mausteella. (Siskon vinkki)

Kuusentuoksuista ja Piparinmakuista Joulua!

Joulujuomaa, osa 2

Innostuin sitten tästä viinatehtailusta enemmänkin. Tällä kertaa testipenkissä jo Limepippurissakin testattu omenalikööri, jonka alkukoti löytyy Maku-lehden sivuilta.

Muuten mentiin ihan kiltisti ohjeen mukaan, mutta sokeria vähensin Limepippurin innostamana nyt ensin alkuun puoli desiä. Maistiaisia ei ole vielä jaeltu, jännityksellä odotellaan!

Omenalikööri

2 dl omenamehua
4 dl sokeria
1 rkl vaniljasokeria
1 kanelitanko
2–4 omenaa
2 rkl sitruunamehua
1/2 l votkaa

Purista lohkottujen omenoiden päälle sitruunamehua. Kiehauta kattilassa omenamehu, sokerit ja kanelitanko. Nosta omenalohkot kuumaan sokeriliemeen ja anna kiehahtaa. Sekoita votka jäähtyneeseen liemeen. Pullota ja anna maustua kylmässä vähintään muutama päivä.

Omenalikööri valmistuu muutamassa päivässä, mutta kuitenkin paranee vanhetessaan. Likööri säilyy kuukausia, maku vain muuttuu ajan myötä tummemmaksi.

Joulujuomaa eli maustettu puolukkaviina

Tavallisesti Soppakellarissa ei ole juuri joulun alla suoritettu minkään sortin jouluherkkujen valmisteluita, koska joulukuu on perinteisesti vietetty töissä 24/7 ja aatonaattona kiidetty suoraan äidin joululihapatojen äärelle. Tänä vuonna työtilanne on jotenkin kummasti tasapainossa ja jouluvalmisteluitakin on tehty.

Omia (jouluruoka)perinteitä ei oikein vielä ole, mikä siis hauskempaa kuin luoda niitä. Välispiikiltä bongasin marttaohjeen karpalo-/puolukkalikööriin. Voisi kuvitella, että omien jouluruokaperinteiden luomista ei ehkä aloittaisi viinareseptillä mutta jostain se on kuitenkin aloitettava. Hieman oudoltahan tämä viinatehtailu saatta vaikuttaa, koska en juurikaan noista väkevistä juomista kauheasti piittaa. Äidin ja isän ei nytkään kannata huolestua, en ole aloittelemassa kaappijuopon uraa nytkään. Tämä on sitten napsuna joulupöydässä! :)

Välispiikin esityksen ohjeilla mentiin, tuote on nyt viikkonsa ässehtinyt ja siirretty jääkaapin suojiin. Pakko oli maistaa kielenkärjellinen pullotusvaiheessa. Aika aniksinen maku, mutta raikas. Ja ah, mikä punainen väri!

Marttojen Punatähti eli maustettu puolukkaviina
tarvitset:
litran puolukoita tai karpaloita
3 dl vettä
3 dl sokeria
2 kanelitankoa
5 tähtianista
5 dl Jaloviinaa (meillä vodkaa)
kannellisen lasipurkin tahi kaksi

Tee näin:
Mittaa kattilaan vesi, sokeri, kanelit ja anikset. Kuumenna seos kiehuvaksi koko ajan sekoittaen.

Painele marjat rikki perunasurvimella tai perinteisellä hillonuijalla. Lisää murskatut marjat sokeriliemeen. Anna seoksen jäähtyä ja kaada se yhteen isoon lasipurkkiin tahi pariin pienenpään.

Lisää purkkeihin tasapuolisesti Jallua tahi vodkaa ja sulje ne tiiviisti. Anna juoman ässehtiä huoneenlämmössä vähintään viikon ajan. Hölskyttele purkkeja silloin tällöin.

Kun juoma muuttuu aatteen väriseksi, siivilöi se ja kaada pulloon tahi kahteen tekeytymään vielä muutamaksi viikoksi. Tekeytymispaikka on jääkaappi eikä enää tarvitse hyrskytellä.

Ennen tarjoilua juoma kannattaa dekantoida eli kaataa se karahviin varoen pullon pohjalle kerääntyneen sakan mukaan humpsahdusta.