Olen Euroopan kehnoin ja kärsimättömin askartelija. Näptertelygeeni on ohittanut minut kokonaan ja askartelu onkin minulle lähinnä tuskaretlua ja paskartelua. Rajoittuneisuudestani huolimatta en voinut ohittaa Campasimpukan houkuttelevaa kaalikäärylereseptiä. Nämä alunperin Mysi Lahtisen ohjeistamat kääryleet kun vielä toivat mieleeni mummini tekemät kaalikääryleet, nimittäin ne, jotka ovat juurikin ne maailman parhaat!
Kaalilaaduksi päätyi tavallisen keräkaalin sijaan ihana kurttukaali, jota herraskaisemmin kutsutaan myös savoijinkaaliksi. Lisäsin alkuperäiseen ohjeeseen myös maustepippuria, koska minulle se on käärylessä ihan ehdoton mauste. Ohran vaihdoin quinoaan, koska sitä sattui olemaan kaapissa. Muuten mentiin hyvinkin kiltisti Campan ja Mysin ohjeilla.
SAVOIJINKAALIKÄÄRYLEET
n. 15-17 kpl
1 iso savoijinkaali
600 g sika-nautajauhelihaa
2 dl kypsää riisiä, ohraa, spelttiä tai quinoaa
lihalientä
4 dl kermaa (tai kerman ja lihalientä mieluisassa suhteessa)
siirappia
mustapippuria myllystä, kunnon rouhaisut
maustepippuria, n. 10 kpl morttelissa murskattuna
suolaa
2 kananmunaa
voita
Keitä ohra tai quinoa kypsäksi lihaliemessä.
Leikkaa kaalista kantapuolelta viipale pois. Näin se pysyy helpommin kattilassa haluamallasi tavalla. Laita kaali isoon kattilaan, lisää kattilaan vettä. Keitä kaalia, kunnes se alkaa pehmenemään, Mysin termein laiskistumaan. Nosta kaali siivilään valumaan, älä heitä keitinvettä pois. Irrottele lehtiä varovaisesti ja leikkaa lehtiruotia ohuemmaksi paksuimpien lehtien kohdalta. Meidän kaalista sai 17 kunnon kokoista kaalinlehteä. Lehtiruodit voi silputa täytteen joukkoon.
Sekoita isossa kulhossa täyteainekset: raaka jauheliha, ohra tai vastaava, kaalisilppu ja munat. Mausta suolalla, pippureilla, lorauksella kermaa ja siirappia. Paista pannulla pieni koepala taikinasta ja maista. Säädä makuja tarvittaessa ja toista paisto- ja maistokuvio, kunnes lopputulos on makusi mukainen.
Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen
Täytä kaalinlehdet: ota lusikallisen täytettä kaalinlehden paksumpaan päähän. Taita paksu reunan täytteen päälle, sitten reunat sisäänpäin täytteen päälle ja rullaa kääryleeksi.
Ota esille syvä pelti tai iso uunivuoka. Laita sen pohjalle reilu nokare voita ja laita se uuniin lämpenemään, jotta voi sulaa. Asettele kääryleet pellille voisulan päälle taitoskohta alaspäin.
Mysin neuvo on, että kääryleitä paistetaan kuumassa uunissa niin kauan, että ne ovat kärähtämäisillään. Tämä edellyttää pientä vahtimista, varsinkin, kun osa savoijinkaalin lehdistä oli todella tumman vihreitä ja sisemmät lehdet taas hyvin vaaleita. Ole siis tarkkana! Ota pelti pois uunista ja liruttele kääryleiden päälle ohuena norona siirappia ja vähän reilummin kermaa. Käännä kääryleet nurinniskoin ja jatka paistamista kuumassa uunissa noin kymmenen minuuttia, enemmänkin jos on tarvis, jotta alussa alaspäin olleet kääryleiden puoletkin saivat tummaa väriä pintaansa.
Laske tämän jälkeen uunin lämpö 175 asteeseen ja paista kääryleitä pitkään, välillä valellen niitä pannulla olevalla liemellä ja kermalla. Jos neste uhkaa loppua, lisää pannulle kermaa ja/tai lihalientä. Viihdyttyään uunissa kaikkiaan kolmisen tuntia kääryleet olivat valmiita.
Tässä vaihessa onkin hyvä todeta, että kääryleiden tekeminen ei ole kiireisen hommaa... :)
Tarjoile kaalikääryleet puolukkasurvoksen kanssa. Sokerin pitää rapista hampaissa! Klassinen lisäke lienee keitetyt perunat ja ruskea kastike. Meillä nämä vedeltiin ihan vaan puolukkasurvoksen kanssa, ilman peruja ja soosseja, niin hyviä olivat!
Ensi käärylekerralla (jos sellaista edes koskaan tulee...) aion muuten kokeilla tätä reseptiä!