Lammastagine

 
Suuntaamme pääsiäiseksi Pirkanmalle mamman lihapatojen äärelle. Omaa kärsimyslammasta en nyt ajatellut laittaa, mutta palmusunnuntaina inspiroiduin tekemään taginen. Lammasta ei ollut, mutta oli poro. Innoittajana tuorein Viini-lehti ja Alex Nurmen resepti.

Alex oli tehnyt jälkiruoaksi sitruuna-marenkitortun, joka onkin mitä mainioin pääsiäisen makea herkku. Kevään jälkruokapöytään sopisi mukavasti myös posset, joko sitruunaisena tai appelsiinisena. Persikka-rahkajäätelökin syntyy nopeasti. Hieman työläämpi on perinteinen pasha tai suklaapasha, josta muuten Liemessä-Jenni teki oman versionsa tässä juuri.


LAMMASTAGINE
4:lle

600 g luutonta lampaanpaistia (meillä tällä kertaa poroa)
2 sipulia
1 solo valkosipuli
3 rkl oliiviöljyä
2 tl korianterin siemeniä
2 tl juustokuminansiemeniä
1 tl kurkumaa
1 tl paprikaa
1 tl kurkumaa
1 rkl tuoretta inkivääriä raastettuna
2 kanelitankoa
1 tl suolaa ja rouhittua mustapippuria
3 dl tomaattimehua
3 dl lihalientä
2 dl kuivattuja taateleita
1 dl kuivattuja aprikooseja
1 rkl hunajaa

Ota liha huoneenlämpöön tuntia ennen paistamista. Paloittele liha noin 5 cm paloiksi ja ruskista lihat padassa. Nosta lihat sivuun ja kuullota öljyssä silputtu sipuli ja valkosipuli. Lisää joukkoon hienonnetut mausteet ja tuore raastettu inkivääri. Lisää lihat tomaattimehu ja lihaliemi. Anna hautua uunissa 150 asteessa 3-4 tuntia. Lisää loppuvaiheessa taatelit, aprikoosit, hunaja. Anna hautua vielä puolisen tuntia. Tarjoile kukkiscouscousin, qvinoan tai bulgurin kera.

Soppakellarin muut lammasreseptit löytyvät kootusti tästä vanhemmasta postauksesta.

Sitruuna ♥ laku

Yritän välttää leipomista ja keskittyä urheiluun. Vaikka leipominen himottaa sitä enemmän, mitä tiukemmin sitä välttelee. Mutta mitä tekee Miespuolinen? No leipoo minulle sitruuna-lakumuffinsseja. Töistä kotiin tultuani söin niistä aivan liian monta. Enkä mennyt lenkille. :)

Resepti on itse asiassa otto 2 Hesarissa julkaistusta sitruuna-lakupalojen ohjeesta. Ensimmäinen versio toteutettiin maidottomana, ei tullut täydellisiä. Tämä toinen versio tehtiin muffinsseina ja onnnistui paremmin. Ainakin, jos onnistumista mitataan leivonnaisten katoamisvauhdin mukaan. Ja tänään onkin sitten mentävä sinne lenkille. Onneksi aurinko paistaa!

SITRUUNA-LAKUPALAT
noin 20 palaa tai 24 muffinssia

200 g voita

3 sitruunan mehu (1½ dl)

1 sitruunan raastettu kuori

4 kananmunaa

3 dl sokeria

4 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

2 tl vaniljasokeria

1 tl lakritsinjuurijauhetta (meillä Lakridsin jauhetta)



Lakritsikinuski:

2 dl kuohukermaa
1
0 (à 19 g) Kick-patukkaa

(meillä lisäksi Lakridsin lakritsijauhetta, n. 2 tl, koska tämä oli kuuelmma aika imelää. Maistele oman makusi mukaan!)
 

Koristeeksi:
 nonparelleja
 tai vaikka sitruunalakun palasia

Paloittele voi kattilaan. Raasta yhden sitruunan kuori. Purista sitruunoiden mehut (1½ dl) kattilaan, lisää joukkoon kuoriraaste.

Kuumenna, kunnes voi sulaa. Jäähdytä kädenlämpöiseksi.

Vatkaa huoneenlämpöiset munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi.

Sekoita kuivat aineet keskenään. Sekoita munavaahdon joukkoon vuorotellen voiseosta ja jauhoseosta. Sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi.

Kaada leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Kypsennä 200-asteisessa uunissa 30–35 minuuttia. Jäähdytä kakkupohja.

Tee kinuski: Mittaa kattilaan kuohukerma ja paloitellut Kick-patukat. Keitä hiljalleen poristen 5–10 minuuttia, kunnes seos on kiiltävän mustaa ja kinuskimaisen paksua.

Levitä kakkupohjan päälle. Koristele halutessasi nonparelleilla. Anna jähmettyä huoneenlämmössä.

Leikkaa annospaloiksi. Säilytä leivonnainen viileässä.

Vinkki: Lakritsinjuurijauhetta saa muun muassa ekokaupoista. Lakridsin lakritsijauhetta myy ainakin Stockmann

Salaattia Pihvikirjasta ja sinihomejuusto-dressing

Vaikka hanget ovat edelleenkin hillittömän korkeat nietokset, niin aurinko lämmittää päivisin jo ihanasti. Kevätaurinko saa ainakin minut kaipaamaan ruokaan tiettyä kepeyttä. Salaattia pöytään siis.

Selailin sattumoisin jenkkien suomalaissyntyisen Top Chef-kisaajan, Stefan Richterin, Pihvikirjaa. Ja jos pihvikirjasta kokeilee reseptiä, niin tottahan toki se on salaatti! Tosin, kokeilin tätä lähinnä kastikkeen vuoksi. En nimittäin ole koskaan päässyt kunnon blue cheese-dressingin makuun. Nyt ehkä sain jujusta kiinni, kastike oli melkoisen hyvää.

Vaikka tämä onkin salaatti, niin suuresta kepeydestä tätä ei kyllä voi syyttää. Pekoni ja sinihomejuusto pitävät kalorit kunnossa. Ja taas jaksaa hiihtää hangilla!

SALAATTIA SINIHOMEJUUSTOA JA PEKONIA

1 kerä jäävuorisalaattia (tai vastaavasti jotain muuta rapeaa salaattia)
200 g pekonia
200 g kovaa sinihomejuustoa (esim. Aura tai Stilton)

Kuutioi pekoni halutessasi ja paista sitä uunissa pellillä 200 asteessa noin 10 minuuttia. Laita kuutiot siivilään tai paperin päälle jäähtymänän, jotta ylimääräinen rasva valuu pois. Jos käytät jäävuorisalaattia, leikkaa se neljään lohkoon. Jos muuta rapeaa salaattia, revi se suupaloiksi. Murenna sinihomejuusto pieniksi paloiksi.

Kastike:

100 g majoneesia
1 tl sokeria
1 rkl punaviinietikkaa
1 valkosipulinkynsi pieneksi silputtuna
2 rkl oliiviöljyä
50 g sinihomejuustoa
0,5 dl kanalientä
suolaa
valkopippuria

Kiehauta kanaliemi ja sulata siihen sinihomejuusto (se kannattaa murustella ensin, sulaa sitten sutjakammin). Mittaa kaikki ainekset tehosekoittimeen ja aja sileäksi kastikkeeksi.

Kokoa salaatti(lohkon) päälle kerroksittain kastiketta, sinihomejuustomurusia ja rapeaa pekonia. Koristele tuoreilla yrteillä ja krasseilla. Voisin kokeilla tätä soosia myös kanaburgerin keralle.

Note to self: Tunnustan, minulla on jäävuorisalaatin kanssa joku henkinen ongelma, se ei vaan maistu. Olen tainnut saada siitä saman trauman kuin aikoinaan peruskoulussa kiinankaali-ananassalaatista. Jäävuorisalaattia kun on jokaikusessa Fazer-Amica-Sodexho-lounasruokalan salaattipöydässä. Kiitos, mutta ei kiitos. Ei edes vaikka Stefan sitä kokkaisikin. ;) Vai pitäisiköhän kokeilla viljellä ihan itse, maistuisiko sitten?

Vihdoinkin nyhtöpossua

Pulled pork aka nyhtöpossu on ollut to cook-listalla pitkään ja hartaasti. Tekeminen on lykkääntynyt varmaan juurikin tuon hartaan paistoajan takia, vaikka eihän siinä mitään aikaa oikeastaan tarvitse. Sen kun lykkää possun yöksi uuniin ja tadaa, aamusella se onkin sitten valmista. 

Meille päätyi kokeiluun Sillä Sipulista napattu ohje. Tässä lähiaikoina on postautunut myös muutamia muita kiintoisia nyhtölihoja. Kannattaa tsekata Nannan nyhtöhirvi, Marin revitty härkä, Kivistöläisten nyhtökanaleivät tai Annan Carnitas-versio. Kannattaa kokeilla, vaikka kaikkia.

Ja muuten, jos et sattumoisin tiennyt, niin mainio suomenkielinen nyhtöpossutermi on peräisin vähintään yhtä mainiosta Campasimpukka-blogista.


NYHTÖPOSSU

noin 1 kg possun lapaa tai kasleria
5 cm inkivääriä
1 solo valkosipuli
kiinalaista viismaustetta
suolaa

lisäksi:
½ kurkku / avokadoa
hoisin-kastiketta
salaattia / sämpylää / tortillakuoria...

Laita uuni lämpenemään 150-asteeseen. Pilko inkivääri ja valkosipuli hienoksi ja hiero se possupalan molempiin puoliin. Sirottele päälle roimasti viismaustetta ja suolaa. Hiero mausteet hyvin molemmin puolin lihaan. Laita koko komeus uunivuokaan. Lorota sekaan vettä niin että puolet lihasta jää pinnan alle. Laita kansi tai folio päälle. Unohda uuniin vähintään viideksi tuntia. Minä kääntelin lihankappaletta aina välillä.

Meillä muuten possua paistettiin ensin muutama tunti 150 asteessa, jonka jälkeen lämpö laskettiin 115-120 asteeseen ja jätin possun uuniin yöksi. Olipa muuten mureaa potsia aamusella, kun oli kellinyt 12 tuntia uunin lämmössä.

Ota liha pois nesteestä ja revi se kahdella haarukalla säikeiksi. Jos haluat possusta hieman rapeaa, niin paista sitä ennen tarjoilua pannussa.  Toki lihan voi lämmittää ihan uunissa tai mikrossakin. Rasvoista kuoritun, vuokaan jääneen nesteen voi imeyttää lihoihin ennen paistoa.

Nautiskele possu salaattiin kääräistynä, sämpylässä, tortillan välissä tai vaikka ihan sinällään. Kastikkeita ja lisukkeita vaihtelemalla tyyli muuttuu nopeasti.
 
Sillä Sipulilan vinkki: pakasta neste tulevia possunuittoja varten, jos sitä sattuu jäämään.

Pelastaja-parsakaali

Onneksi on ruokablogit. Kun päässä on tyhjää ja jotain (kasvista) pitäisi syödä, niin ruokablogi pelastaa. Tämä parsakaali pelasti päivän. Ohje löytyi Marilta Jotain Maukasta-blogista, jossa oli käytetty fiinisti vähän useampaa kaalisorttia. Toimi kyllä vallan hyvin näinkin, pelkällä parsakaalilla.

PARSAKAALIA UUNISSA AASIALAISITTAIN

800 g parsakaalia
(1-2 sipulia)

Marinadi:
1/2 dl seesamöljyä

mustia sesaminsiemeniä

1 limen mehu

1 iso valkosipulin kynsi raastettuna

pala inkivääriä raastettuna

1 rkl soijaa tai ripaus suolaa

Huuhtele ja revi tai leikkele parsakaali nupuiksi. Silppusin myös varret pieniksi paloiksi mukaan ja nakkasin sekaan myös hieman sipulia suikaloituna. Sekoita marinadit ja anna kaalien marinoitua hetki.

Kaada uunipellille ja kypsennä 200 asteessa, kunnes kaalit ovat rapeita, hieman tummuneita ja kypsiä. Nauti mieluisan proteiinilähteen lisukkeena.

P.S. Vitsit mua huvittaisi leipoa. Mutta kuka ne leipomukset syö?