Pientä suolaista glögille: paahtopaistiwräpit

Isänmaallisista itsenäisyyspäivän Tex-mex iltamista oli jäänyt muutama orpo tortillalätty kaapinpohjille kuleksimaan. Niistäpä syntyikin oivat suolapalat iltagögin seuraksi. Ja pakko antaa hyvää palautetta Pirkka Parhaat-sarjan paahtopaistille, joka oli ihan oivaa ollakseen tämän lajin valmiiksi pakattua leikkelettä eikä suinkaan irtotiskistä saatika omasta uunista.

Joulun jälkeenhän nämä voisi modata kalkkuna/kinkkuwräpeiksi.


Paahtopaisti-avocadowräpit

Tuorejuusto-avocadotahna:

200g maustamatont tuorejuustoa
3 tl vihreää yrttimaustettua Dijon-sinappia
1 avocado
muutama tippa tabascoa
sitruunamhua
suolaa ja pippuria

Lisäksi:

Paahtopaistiviipaleita
Salaattia
Mozzarellaa
tuoretta kurkkua viipaleina
vihreää paprikaa ohuina suikaleina

5-6 täysjyväistä tortillalettua, tai jos haluaa wräppinsä runsaammalla täytetahnalla, niin näitä tulee nelisen kappaletta.

Sekoita tuorejuuston sekaan vihreä sinappi sekä mausteet ja sitruunamehu. Kuori ja kuutioi aocado pieniksi paloiksi ja lisää tahnaan. Tarkista tahnan maku. Levitä tortillalätylle tahnaa (ei kannata ihan reunaan saakka, turuislee muuten käärittäessä) ja lataa lettu salaatilla, paahtopaistilla ja vihanneksilla. Kääräise rullalle, leikkaa haluamallasi tavalla ja nautiskele.

Note to self: ihan pieneksi hienonnettu sipuli ja yrtit sopisivat tahnan sekaan mainiosti.

Penneä, ruusukaalia ja salamia

Olen jotenkin ihastunut tuohon ruusukaaliin nykyisin. Soma, maukas, monikäyttöinen ja terveellinen raaka-aine. Kokeilin itsekin viljellä sitä tänä vuonna (ostotaimesta) mutta se meni jotenkin vähän pieleen, osittain. Joku ilkeämielinen ökkömönkiäinen halusi kovasti nakertaa ruusukaalieni lehtiä ja ne eivät olleet mitenkään kovin elinvoimaisen näköisiä. Ajattelinkin, että ei noista satoa tule, mutta tulipahan kokeiltua. Jätin ne kuitenkin kasvamaan. Lokakuun lopulla vai olikohan marraskuun alkua olin ihan hämmenyksissä, kun mennessäni kääntämään maata lopullisesti talviteloille, varret olivatkin täynnä pieni ruusukaalipalleroita! Ekassa päällilehdessä oli vähän nakerrusjälkeä mutta sisältä se oli ihan kunnosa. Eikä ollut pienet pakkasetkaan hommaa haitanneet.

Ruusukaalin kasvatus ei siis vaan ollut hätäisen hommaa, hitaasti hyvää tuli. Ajattelin eka kirjoittaa otsikoksi ruusukaali-metvurstipasta, mutta sehän olisi ollut niin kovin arkista. Eli mennään nyt sitten vähän hienommin, sanathan luovat mielikuvia, erityisesti ruokalajien kohdalla.

Penneä, ruusukaalia ja salamia

1 iso sipuli
1/2 solo valkosipuli
öljyä
muutama viipale mausteista makkaraa: salamia, chorizoa tai kotoisaa metkurstia
1/2 rasiaa (n. 200g) ruusukaalia
liraus kermaa
mustapippuria, suolaa ja chiliä

keitettyä pennepastaa

Laita pastavesi kiehumaan. Pese ruusukaalit, poista uloin lehtikerros / vioittuneet osat, lyhennä kantaa ja halkaise. Kuori ja silppua sipuli, kuullota niitä öljyssä tovi. Laita pasta kiehumaan ja keitä ohjeen mukaan al denteksi. Lisää pannulle sipulien sekaan silputtu makkara ja hipaus chiliä. Ole chiin suhteen varovainen, jos makkarasi on todella mausteista/tulista mallia. Lisää pannulle renssatut ruusukaalit ja jatka paistamista hetki. Lirauta mukaan kermaa, anna kiehahtaa.

Mausta pippurilla ja suolalla. Lisää pannulle keitetty ja valutettu pasta, sekoita. Jos systeemi tuntuu liian kuivalta, lisää mukaan liraus pastan keitinvettä. Tarkista maku ja tarjoile runsaan parmensanraastelisäyksen kera. Tämä maistui todella oivalta kylmän lager-oluen kanssa!