Arki-illan feta-pinaattispagetti

Pikainen arkipasta maanantai-iltaan, pitäähän tänne blogiin saada välillä jotain oikeaa ruokaakin eikä pelkkiä omenapiirakoita... Tämän tyyppisiä pastoja on varmaan Blogistania pullollaan mutta eiköhän vielä yksi mahdu mukaan. Pinaattia tulee vielä kasvimaalta reilusti, joten sitä on kaapissa vakiovarusteena, siitä siis innoitus tähän pastaan. Oliiviöljy pyöristää mukavasti makua ja suutuntumaa, varsinkin jos on sattumoisin käyttänyt kevytvesiota fetajuustosta...

Feta-pinaattispagetti

200g tuoretta pinaattia
1 iso sipuli
muutama valkosipulin kynsi
liraus sitruunamehua (ja liraus valkoviiniä)
fetajuustoa
oliiveja
limellä maustettua oliiviöljyä
suolaa ja mustapippuria myllystä
silputtua basilikaa
parmesaanilastuja
Täysjyvä spagettia

Laita pastavesi kiehumaan. Silppua sipulit ja kuullota niitä pannulla öljytilkassa. Huuhdo ja revi pinaatinlehdet. Laita mukaan pannulle pöhisemään. Laita pastat kiehumaan. Mausta sitruunamehulla ja halutessasi viinillä. Kun pinaatti on hieman kypsynyt, kippaa sekaan fetajuusto ja oliivit. Mitä maukkaampaa fetaa, sitä vähemmän sitä oikeastaan tarvitsee. Tuli taas todettua, että ei tuo kevytfeta ole oikein mistään kotoisin ruuanlaitossa, noin makunsa puolesta nimittäin: Vähän hapanta, suolaista ja siinä se. Ei mikään elämys... Valuta spagetti ja sekoita se feta-pinaattiseoksen joukkoon ja laita sekaan vielä silputtua basilikaa. Lappaise lautasille, lorauta päälle lime-oliiviöljyä, rouhaise suolaa ja pippuria sekä ropsi vielä parmesaanilastuja.

Syystalkoiden omenapiirakka

Päivityspimennosta takaisin toimintaan! Lähiviikot ovat kuluneet aikamoisessa kiiressä ja pitkälti ulkoruokinnassa. Eilen kuitenkin suuntasimme maaseudun rauhaan ja meitä hemmoteltiin sienestyksen ja puutarhatöiden lomassa syksyn viimeisillä pihakahveilla ja ihanalla omenapiirakalla. Ohje on alunperin Finfoodista, äitini sai sen mukaan naapurin emännältä, kuten myös tölkillisen piimää. Ihania naapureita meillä!

Tämähän on melkein terveellinen piirakka, pohjaa voi modata erilaisilla jauhoilla ja hiutaleilla. Öljyhän on kasvirasvaa, sitä tarvitaan aina. Kotimaiset omanat ovat parhaimmillaan, niistä kannattaa nauttia juuri nyt! Ja tämä syntyy niin nopeasti!

Syystalkoiden omenapiirakka
pellillinen

Pohja:
5 dl piimää
5 dl vehnäjauhoja
1 1/2 dl kaurahiutaleita
1 tl soodaa
2 tl vaniljasokeria
2 1/2 dl sokeria (kannattaa laittaa puolet tummaa sokeria, esim. inkkaria antaa ihanaa makua!)
1 1/2 dl öljyä tai sulatettua voita

Päälle:
noin 600 g omenoita
2 tl kanelia
2 rkl sokeria
2 tl vaniljasokeria
(1 dl rouhittuja pähkinöitä tai manteleita)

Sekoita kuivat aineet ja sokeri keskenään. Lisää piimä ja öljy tai voisula ja sekoita taikina tasaiseksi. Kaada taikina leivinpaperin päälle uunipannuun ja tasoita.
Viipaloi pestyt omenat kuorineen ja levitä viipaleet taikinan päälle. Sekoita kaneli, sokeri, vaniljasokeri (ja pähkinärouhe) keskenään ja ripottele omenoiden pinnalle. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla noin 25 minuuttia. Tarjoa lämpimänä vaniljakastikkeen, vaniljajäätelön tai vaniljaisen kermavaahdon kanssa.

Pizza Bianco - Kalpea pizza

Nahkani siloittamiseksi yritän viettää tomaatitonta kautta, ankeaa. Mieli teki kuitenkin pizzaa, joten ei muuta kuin tuumasta toimeen ja työn alle italialaista Pizza Biancoa eli lättyä senza tomaattisoosi. Korvasin ihanan punatuotteen sipulilla maustetulla ruokafraichella ja menettelihän sekin. Kotitekoinen pähkinätön pestokin olisi varmasti ollut tomaattikastikkeen korvikkeena mukava viritys. Pizza Bianco on oikeastaan ihan oma lajinsa, sitä ei kannata verrata tomaattiseen versioon. Molemmissa on puolensa!

Kuvassa pizza odottelee uuniin pääsyä. Pizzan päällä näkyvät tomaatin palat ovat muuten Miepuolisen pizzan puolikkaasta. En siis yrittänyt huijata itseäni...

Parasta tällä kertaa tässä pizzassa oli pohja. Useimmiten syömme pizzan jonkun toisen tekemänä, joten kotitekoista pohjaa tulee toteutettua harvakseltaan. Luotimme tällä kertaa Jamie Oliveriin ohjeineen, jonka pizzapohjarespetiä on kehuttu kovasti . Resepti on lainattu Oliivialta Puolen voikilon keittiöstä. Noudatimme sitä kiltisti aina kaulitsemisen kohdalle. Totta, tästä olisi todella saanut 3 lättyä eli kahden pizzan versiona pohjasta tuli ainakin minun kaulitsemistaidoillani himpun verran liian paksu. Muuten taikina oli todella helppo ja miellyttävä käsitellä. Jopa kaulitseminen oli yllättävän leppoisaa, taikina ei tarrannut pöytään kiinni.

Jamien mahtava pizzapohja

2 dl puolikarkeaa vehnäjauhoa
3 dl durumvehnäjauhoa
suolaa
2 dl kädenlämpöistä vettä
2 tl sokeria
n. 5 g kuivahiivaa

Laita jauhot ja suola kulhoon (tai, jos olet rohkea tai tositaituri, pöydälle), tee keskelle isohko kuoppa. Sekoita veteen sokeri ja kuivahiiva, anna liueta hetken. Kaada vesi-hiivaseos kuoppaan, sekoita keskeltä reunoille päin haarukalla kunnes taikina alkaa muodostua. Muotoile taikina käsin palloksi. Älä säikähdä jos nestettä tuntuu olleen vähänlaisesti, taikinan ei tarvitse tässä kohden olla löysää. Nosta pallo työlaudalle ja vaivaa n. 7 minuuttia (jos teet isomman määrän, vaivaa pidemmän aikaa), kunnes taikina on sileää ja kimmoisaa. Ripottele päälle jauhoja, peitä kelmulla ja anna levätä n. 15-20 min.

Kun taikina on hiukan kohonnut, jaa se osiin (tästä määrästä tulee kolme keskikokoista pizzaa) ja kauli n. 5mm paksuiksi pizzapohjiksi. Repäise alumiinifoliosta uuniritilälle sopivan kokoinen pala kutakin pohjaa kohden ja öljyä sekä jauhota. Nosta pohjat folionpaloille, täytä suosikeillasi. Paista pizzaa alumiinifolion päällä uuniritilällä 250-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia, kunnes reunat saavat hiukan väriä. Nautiskele mehevän punaviinin tai raikkaan oluen kera.

Siskon pasta

Työkaverini antoi innoketta tehdä siskonmakkaroista tulisensorttista pastaa, vaikka otsikko taitaa viitata enemmänkin sukulaisiin. Mittasuhteet on vähän ehkä sinne päin ja ketsupin ja tomaattipyreen päätin lisätä ihan omatoimisesti. Siskonmakkara on ihan turhaan vähän aliarvostettu raaka-aine. Se on kerrassaan maukasta, kestää pakastamista ja taipuu moneen. Onhan se palleroiden puristelu vähän inhaa puuhaa, mutta sen voi aina ulkoistaa kanssakokkaajalle. Kerrassaan mainio, nopea arkipasta, vaikka näin perjantai-illlalle!

Tulinen siskonmakkarapasta

2 punasipulia
3 valkosipulin kynttä
1 punainen chili
1-2 paprikaa
öljyä
paketillinen siskonmakkaroita
makeaa chilikastiketta
ketsuppia ja tomaattipyrettä
mustapippuria ja suolaa
Silputtua basilikaa ja persiljaa

Pastaa (cappellia, farfallea, penneä tms.)

Tarjoiluun tuoretta parmesaaniraastetta

Laita pastavesi kiehumaan. Pilko sipulit, chili (siemenillä tai ilman, kuinka vain haluat) ja paprikat. Kuullota kasviksia öljyssä. Lisää tovin kuluttua siskonmakkarat pieninä palleroina. Anna kypsyä. Laita pasta kiehumaan. Mausta makkaraseos chilisoosilla, ketsupilla ja tomaattipyreellä. Suolaa ja pippuroi anna ja tekeytyä hetki. Sekoita keitetyn ja valutetun pastan kanssa ja lisää joukkoon reilusti silputtua basilikaa ja persiljaa. Tarjoile parmesaaniraasteen kera.

Omenakeikaus

Mummon omenapuu tuottaa ehkä elämänsä suurinta satoa juuri tänä syksynä. Kävimme vähän verottamassa antia ja intouduin tekemään uusimman Maku-lehden reseptillä omppukeikausta.

Muutenhan homma meni ihan hyvin, mitä nyt vahingossa tuplasin keikausosion sokerin määrän, en laittanut sitruununkuorta (olisi kannattanut, raikastaa aika kivasti makiaa kakkua), leikkasin omenat palojen sijaan renkaiksi, eikä niitä sitten mahtunutkaan vuokaan paljoa mitään. Lisäksi ripsuttelin keikausosioon kardemummaa, joka muuten toimi oikein mukavasti. Paistovaiheessa vuoka sitten päätti vuotaa aiheuttaen sankan sauhun koko kämppään. Ihme kyllä lopputulos oli kuitenkin erittäin maistuva, tosin myös erittäin makea. Tämä katosi meillä alta aika yksikön...

Hauskaa banaaniversiota keikauskakusta on tehty myös täällä.


Omenakeikauskakku
8-12 annosta

Keikausosio
1/2 dl pullomargariinia tai vastaavasti voita
1 dl fariinisokeria
3 hapokasta omenaa

Taikina
1 1/2 dl pullomargariinia tai vastaavasto voita
2 dl sokeria
2 munaa
1 tl vaniljasokeria
1 tl sitruunankuoriraastetta
2 1/2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Vuoraa irtopohjavuoka (halkaisija 26cm) leivinpaperilla. Levitä vuoan pohjalle rasva ja sokeri. Luori omena, poista siemenet ja leikkaa paloiksi. Asettele palat vuokaan.

Vaahdota taikinaa varten rasva ja sokeri. Lisää munat yksitellen koko ajan sekoittaen. Sekoita kuivat aineeta ja sitruunankuoriraaste ja lisää taikinaan. Levitä taikina vuokaan omenapalojen päälle. Paistele kakkua uunissa 170 asteessa 45 minuuttia. Jäähdytä kakku hyvin ja kumoa tarjoiluvadille. Paistovaiheessa kannattaa uuninpohja suojata, jos vaikka irtopohjavuoka sattuisi vuotamaan. Säästyt ehkä ylimääräiseltä uuninpesusessiolta... Tarjoa vaniljakastikkeen kanssa, jota voit maustaa vaikka punssilla ja kardemummalla. Toimii ihanasti myös jätskin kanssa.