Tortilla española

Näin viikolla tuntuu siltä, että ruuanlaittomme on todella päämäärätöntä. Viikonlopun vietosta tuppaa aina jäämään jotain ylimääräistä, josta sitten yritän ideoida sapuskaa viikolle. Moussaka-munakoison jälkeen kaapissa lymyili edelleen keitettyjä uusia pottuja. Mitä kummaa niistäkin taikoisi? Vastaus löytyi Polkkapossulta: no Torilla española, tietysti! Mukaan liitettiin vähän pekonia sekä vihanneslaatikossa kovaa kyytiä vanheneva paprika. Kerrassaan herkullista, tätä pitäisi tehdä useammin eikä vain hätäpäissään

Tortilla española

1 pieni sipuli
1 valkosipulinkynsi
1 keltainen paprika
8 pientä keitettyä uuttaperunaa
pekonia
5 kananmunaa
timjamia
basilikaa
suolaa
mustapippuria
basilikaa silppuna

Viipaloi tai silppua sipuli, pilko valkosipulinkynsi ja paprika. Leikkaa perunat ja peksu viipaleiksi. Valitse hyvä paistinpannu, kaada rypsiöljyä sille ja freesaile sipuleita ja paprikaa hetki. Lisää perunat ja pekoni ja paistele taas hetki. Riko kananmunat kulhoon, lisää mausteet. Suolaa ei tarvita paljoa, koska pekonissa on reilusti suolaa. Sekoita seosta haarukalla ja kaada pannulle muiden ainesten päälle. Levitä tasaiseksi. Pienennä levyn lämpötilaa ja laita kansi pannun päälle. Ruoka saa hautua siellä vajaat kymmenen minuuttia; älä kuitenkaan polta sitä. Käännä tortilla lautasen avulla ympäri ja paistele toinenkin puoli kypsäksi. Silppua päälle basilikaa ja tarjoile.

Mainio moussaka

Juhannuksen ylijäämämunakoiso siivitti kokeilemaan tätä Puolenkilon keittiön moussakareseptiä. Moussaka taitaa olla niitä ruokia, jotka ovat aiheuttaneet joillekin kouluruokatraumoja... Tällä reseptillä niistä pääsee eroon takuuvarmasti!

Samoilla linjoilla mentiin Oliivian kanssa, enpä minäkään jaksanut alkaa valkokastiketta väsäämään. Ja hyvinhän tämä meni näinkin, tuli varsinainen atkins-versio, kun en muistanut nakata kaapissa lymyileviä perunoita sekaan. Oli aivan pakko maistaa moussakaa ihan pienesti jo nyt illalla, tämähän on siis herkullinen lounas huomiselle. Ja oli niin hyvää!

Tuli muuten mieleen, että miten ihmeessä vuokaruoasta saa edes jotenkin fiksun oloisia kuvia? Meillä tuppaavat aina näyttämään ihmeellisiltä muhjukasoilta. Vinkkejä otetaan kiitollisuudella vastaan!

Oliivian moussaka
n. 4-5 annosta

2-3 munakoisoa (n. 600 g)
2 rkl öljyä
1 valkosipulinkynsi puristettuna
suolaa

1 iso sipuli
2 valkosipulinkynttä
400 g jauhelihaa (lampaan, jos satut löytämään)
2-3 rkl tomaattipyrettä
1 tlk tomaattimurskaa
1 tl rosmariinia
2 tl paprikajauhetta
mustapippuria
liraus hunajaa
worcestershirekastiketta
suolaa
hiukan vettä

1 kananmuna
2 dl ruokajugurttia
2 dl juustoraastetta (esim. parmesan)

Huuhtele munakoisot, leikkaa ne viipaleiksi. Pitkittäin leikatut viipaleet ovat hauskan näköisiä, mutta ehkä hieman hankalia annostella. Pyöreät viipaleet ovat vähän taviksia, mutta helppoja käsitellä. Itketä viipaleet halutessasi. Purista valkosipulinkynsi öljytilkkaan. Levitä munakoisoviipaleet pellille, sivele valkosipuliöljyllä ja pehmennä 200-asteisessa uunissa n. 15-20 minuuttia.

Kuori ja hienonna sipulit, kuullota pannulla öljytilkassa hetken aikaa. Lisää jauheliha, ruskista. Lisää tomaattipyree ja paseerattu tomaatti sekä tilkka vettä. Mausta mielesi mukaan. Anna hautua kunnes munakoisoviipaleet on paistettu ja jäähtyneet hiukan, ainakin 20 minuuttia. (Minä en muuten paljoa jäähdytellyt, otin viipaleet uunista ja kasasin paistoksen.)

Voitele tai öljyä laakea uunivuoka, lado kerroksittain munakoisoa ja jauhelihakastiketta, niin että alin ja ylin kerros on munakoisoa. Vatkaa muna ja jugurtti sekaisin, lisää raastettu juusto ja sekoita joukkoon. Kaada seos moussakan päälle. Kypsennä 200 -asteisessa uunissa noin 30-40 minuuttia. Anna vielä vetäytyä hetken ennen tarjoilua.

Kesäinen kukkakaali-omenasalaatti

Jussit on juhlittu ja vielä muutama viikko pitäisi puurtaa sorvin äärellä ennen kesälomaa. Tai mitä lomaa se oikeastaan onkaan, kun opintojen viimeinen rutistus pitäisi saada johonkin järkevään jamaan ensimmäisten lomaviikkojen aikana. No, ainakin voi keskittyä yhteen asiaan ja kirjoittaa päiväsaikaan, eikä vain iltaisin. Että onhan se lomaa siinä mielessä. Ja aion kyllä pitää ihan oikeaa lomaakin edes muutaman viikon!

Juhannuksen muonitus oli suurelta osin sitä tuttua ja turvallista. Grillausta, uusia perunoita, lettuja, raparperikakkua ja siihen tapaan. Vaan olipa äitiliini bongannut uuden, kivan salaattiohjeen Kodin Kuvalehdestä. Näin se suurin piirtein meni:

Kukkakaali-omenasalaatti

1 kukkakaali
2 vihreää omenaa
2 prk ranskankermaa (à 200g)
2-3 rkl dijon-sinappia
reilusti tilliä (ainakin sellainen 1/2dl)

Pilko kukkakaali ja omenat pieniksi paloiksi. Sekoita kastikeainekset ja yhdistä ne kukkiksen ja omenan kanssa. Anna maustua hetken ja tarjoile grillimuonan lisäkkeenä. Jos haluat keventää kastiketta niin voit vaihtaa ranskankerman vaikkapa kermaviiliin. Vaikka ihanan täyteläistä tuli näin, omena ja dijon kun ovat kuitenkin aika kirpsakoita kavereita, ranskankerma pehmensi mukavasti.

Juhannusta!

kuva veljeni tuotoksia

Lounais-Häme kutsuu! Soppakellarin padat, kattilat ja pannut
siirtyvät Juhannuksen viettoon.

Rentouttavaa Juhannusta!

Yksinkertaista mutta hyvää: Pestoisa perunasalaatti

Tämä lienee niitä itsestäänselviä juttuja, mutta laitan sen nyt kuitenkin muistiin vaikka sitten itselleni. Edellispäiväiset keitetyt perunat taipuivat seuraavana päivänä yksinkertaiseksi, mutta maukkaaksi perunasalaatiksi. Varsinkin, kun jääkaapista löytyi vielä kotitekoisen peston jämät.

Pestolla maustettu perunasalaatti

keitettyjä uusia perunoita
muutama tuore, pieni sipuli varsineen
kotitekoista pestoa
oliiviöljyä
mustapippuria myllystä

Silppua sipuli ja sen varret. Pilko perunat sopiviksi suupaloiksi. Sekoita mukaan maun mukaan pestoa, jota voi tarvittaessa notkistaa vähän oliiviöljyllä. Anna maustua tovi. Nautiskele vaikkapa grillatun kanan kanssa.

Testattu juttu: Mausteinen makkara-riisipata

Tämä oiva makkararesepti on alkujaan Ruokatorstai-kirjasta. Sillä Sipuli-blogissa on toimittu erinomaisina kirjan esilukijoina ja kokeilijoina, joten sieltähän tämä minunkin silmiini osui. Resepti muuntui hieman matkalla, koska kaapissa ei ollut chorizoa, salamia eikä mitään mausteista makkuria vaan ehtaa kotimaista Maaherranmakkaraa. Lisäsin sitten chiliä ja tabascoa hieman ronskimmalla otteella niin johan oli mausteisempi meininki. Mainio eväsruoka työpaikkalounaaksi!

Mausteinen makkara-riisipata

Paketillinen Makulihan Maaherran makkaraa (400g chorizoa) paloiteltuna
sipuli pilkottuna
1 solo valkosipuli hienonnettuna
porkkana pilkottuna
paprika pilkottuna
1 rkl öljyä
2 dl risottoriisiä
1 tölkki tomaattimurskaa (oli iso 500g tötsä)
2 dl lihalientä
laakerinlehti
1 tl basilikaa
1 tl timjamia
mustapippuria myllystä
kuivattua chiliä myllystä rouhaistuna
Tabascoa muutama tippa
hiukan suolaa
silputtua persiljaa

Kuullota sipuli kuumassa öljyssä. Lisää riisi ja hämmennä hetki. Sekoittele muut kasvikset joukkoon. lisää tomaatti ja lihaliemi. Mausta ja anna kiehua hiljalleen, kunnes riisi on kypsää. Hämmennä kypsymisen aikana, ettei seos tartu padan pohjaan. Tarkkaile nesteen määrää ja lisää tarvittaessa. Lisää makkarat. Ohjeen mukaan makkarat kannattaa pyöräyttää pannulla, tee niin, jos jaksat. Tarkista lopuksi vielä maku ja suolan määrä, varsinkin jos olet lisännyt nestettä kypsymisen aikana. Ropauta pinnalle silputtua persiljaa

Raidallinen possunfile

Tuskaillessani viikonlopun vierastarjoiluja, vinkkasi työkaverini tästä oivasta possunfileestä. En yleensä ole possunlihan suurin fani, mutta pakko myöntää, että tämä oli hyvää ja vieraatkin kehuivat kovasti. Kuva uuniin menossa olevista pötkylöistä ei tee oikeutta makunautinnolle, valitettavasti. Mutta lyhyestä virsi kaunis, näin se meni:

Possunfile pekoniin kääräistynä
riittää neljälle

reilu 500g possun sisäfilettä
1 pkt pekonia
pestoa
Dijon-sinappia
suolaa
pippuria

Siisti possunfilee ja paista siihen pinnat pannulla. Suolaa ja pippuroi. Sivele filee pestolla ja sinapilla ja kiedo se sitten pekoniin. Paista uunissa 175-200 asteessa kypsäksi, sisälämpötila noin 75 astetta. Viipaloi tarjoiluastiaa ja tarjoile keralla vaikkapa uunijuureksia ja rosmariiniperunoita.

Fiinimpi tomaatti-valkoviinikastike

Uusin Glorian ruoka- ja viini innosti jo toiseen kokeiluun. Ja koska kasti oli tulossa vieraille, en alkanut säätää normaaliin tapaani omiani vaan noudatin orjallisesti ohejtta. Ainoastaan paseeraaminen on oma ideani. Ja tämä oli kuulkaa hyvää! Kannattaa kokeilla.

Fiinimpi tomaatti-valkoviinikastike

1 salottisipuli hienonnettuna
voita
1/2 dl tomaattisosetta
1 1/2 dl kuivaa valkoviiniä tai sherryä
1/2 tl sokeria
1/2 tl suolaa
1/2 dl kuohukermaa
mustapippuria myllystä
2 rkl silputtua tuoretta yrttiä
(esim. timjamia, basilikaa, salviaa, rosmariinia)


Kuullota salottia voissa kunnes se pehmenee ja muuttuu läpikuultavaksi. Lisää tomaattisose ja viini sekä sokeri ja suola. Keitä kastiketta kokoon keskilämmöllä 5-10 minuuttia. Paseeraa halutessasi siivilän läpi. Lisää kerma ja yrtit ja anna kiehahtaa. Mausta pippurilla. Tarkista maku ja säädä tarvittaessa suolalla, sokerilla ja pippurilla. Kastike sopii oivasti kalalle, äyriäisille tai vaalealle lihalle. Meillä tätä testattiin jo possun ja naudan kanssa. Toimi oivasti molemmille.

GRV:ssä vinkataan vielä, että kastiketta voi helposti muunnella korvaamalla valkoviinin esimerkiksi punaviinillä tai vasikkafondista tehdyllä liemellä. Vaihtelua tuovat tietysti myös yrttien ja mausteiden muunteleminen.

Vaniljainen pannacotta ja marinoidut mansikat

Perjantaina meillä illasti vieraita vähän kauempaa. Olin yrittänyt valmistella mahdollisimman paljon edellisenä iltana, että ehtisin seurustella vähän vieraidenkin kanssa. Pannacotta valikoitui menun jälkruuaksi, koska siitä ei voi kukaan olla pitämättä ja sen voi todella huoletta tehdä valmiiksi edellisenä iltana. Lisäksi sain hyvän syyn vihdoinkin hankkia nämä sievät pienet annosvuoat.

Miepuolinen huolehti pannacottan valmistuksesta, minä vain marinoin mansikat. Reseptiä oli kuulemma katsottu Ruokalasta, aika samankaltainen kuin mitä Bella Vanillan Rossanakin vinkkasi.

Vaniljainen pannacotta ja marinoidut mansikat

Pannacotta:
4 dl kermaa
2 dl maitoa
1 dl sokeria
1 vaniljatanko
2,5 liivatelehteä

Marinoidut mansikat:
vajaa 1/2 litraa mansikoita
sokeria
tuoretta minttua tai hipaus kuivaa
sitruslikööriä tai jos ei löydy niin voit korvata vaikkamesimarja-vadelmaversiolla

Laita liivatelehdet 10 minuutiksi likoamaan kylmään veteen ja kiehauta sillä välin kattilassa kerma, maito, sokeri sekä halkaistu vaniljatanko, josta siemenet on rapsuteltu kerma-maidon sekaan. Pidä seos kuumana ja lisää puristettu liivate joukkoon hyvin sekoittaen. Siivilöi pannacotta massa ja jaa se annosmaljoihin tai laseihin. Jos huuhtelet annoskulhon kylmällä vedellä ennen massan kaatamista siihen sinulla on mahdollisuus onnistua kumoamaan valmis tuotos annokseksi lautaselle. Meillä tämä ei ollut tarpeellista. Nosta jääkaappiin hyytymään vähintään 4 tunniksi. Valmistele mansikat: Perkaa ja pilko kulhoon. Sokeroi makusi mukaan ja mausta mintulla sekä liköörillä. Anna tekeytyä muutaman tunnin. Tarjoile pannacottan kanssa.

Ai niin, tästä varmaan herää kysymys, mitä muuta meillä mahdettiin illastaa. Kukkakaalikeittoa, possukkaa ja pottua sekä tomaattikastia. Niistä sananen jossain vaiheessa.

Premium tuorepizzaa ja avocado-kurkkusalaatti

Kuulun siihen ryhmään kuluttajista, joka ostaa pakastepizzaa harvemmin kuin kerran vuodessa. Ovat aina jotenkin kuivakoita ja maistuvat oudolle. Mutta tähän Raffaele "Premium tuorepizzaan" retkahdin kapuan tiskillä sitten kuitenkin. Noin niin kuin kokeilumielessä. Ei hullumpi kokemus, tosin hinta oli myöskin todella premium: 6,99€. Pohja oli melkoisen paksu, mutta se ei oikeastaan haitannut. Täytteet olivat maukkaat, parmankinkkua ja juustoa sekä muutama hassu oliivi. Kyllähän tätä nälkäänsä söi ja ei tuntunut mitenkään älyttömän rasvaiselta. Pinnalle lisäsimme muutaman tuoreen tomaatin viipaleen tuomaan lisää hapokkuutta. Ei tästä mitään suurta suosikkia tullut, mutta mieluummin tätä kuin pakastepizzaa. Yhdestä Raffaele-pizzasta riitti hyvin kahden hengen iltapalaksi

Pizzan seuralaisena oli varsinaisen ruokablogien valloitusretken tehnyt avocado-kurkkusalaatti. Pakkohan sitä oli avocadoa ostaa, kun kerrankin olivat kypsiä jo kaupan hyllyssä! Ihanan raikas lisuke, joka sopii moneen menoon. Aivan varmasti erinomaisen hyvä kesäisten grillisessioiden kavaljeeriosastossa...

Ohje lainattu suoraan Lettupannulasta.

Avocado-kurkkusalaatti
lisukkeeksi neljälle

1/2 kurkku paloiteltuna
2 avocadoa kuorittuna ja paloiteltuna
4-5 rkl maustamatonta jogurttia
1 pienehkö valkosipulin kynsi murskattuna
3 tl sitruunamehua
pieni kourallinen tuoretta basilikaa silputtuna (ei pakollinen)
suolaa
pippuria

Sekoita ainekset keskenään, maistele ja lisää tarvittaessa mausteita. Anna maustua hetki jääkaapissa ennen tarjoamista. Tarjoile esimerkiksi lisäkkeenä tai leivän päällä.

Viikonlopun helpot herkut

Kasvimaan ensisato on jo korjattu!(Ruohosipulia ja kaksivuotista persiljaa ei lasketa...) Toukokuun alussa kylvetyt retiisit olivat jo ehtineet tehdä somat pienet violetit juurikkaat. Kuivan kevään ja niukahkon keinokastelun takia palleroiset olivat melkoisen ärtsyn makuisia. Mutta pitihän ne maistella. Silppusin pompulat kesäkaalisalaattin oliiviöljyn ja balsamicon kanssa lempeytymään.

Kaalisalaatin kanssa maistuivat intialaisittain maustetut, grillissä paistuneet kanan fileet. Yleensä en pidä valmiista maustesekoituksista, mutta NoMun juttuihin olen kyllä vähän hurahtanut. Erinomaisen positiivista NoMun tuotteissa on se, ettei niissä yleensä ole lisättyä suolaa. Jokainen suolatkoon ruokansa oman makunsa mukaan! Kesämökkiolosuhteissa valmiit sekoitukset ovat erinomaisen käteviä, koska maustearesenaali ja säilytystilat ovat yleensä hieman suppeampia kuin kaupunkiköökissä. Ja jos joku vielä väittää, että marinadin tekemiseen menee niin kauheasti aikaa ja vaivaa niin käyköön ostamassa paketin NoMun mausteseosta. Takaan, ettei marinadin tekemiseen mene kuin muutama minuutti ja lopputulos on paljon maukkaampi kuin kaupan valmiiksi marinoidut mössöt.

Kesäkaalisalaatti

1 pieni kesäkaali
reilu nippu ruohosipulia silppuna
nippu tuoreita retiisejä suikaleina

kastike:
oliiviöljyä
valkoista balsamicoa
tilkkanen omenamehua
suolaa ja pippuria myllystä
hippunen sokeria tai hunajaa
basilikaa ja timjamia

Jogurttimarinoidut kanat intialaisella twistillä

maustamatonta jogurttia
suolaa
Nomu Indian-mausteseosta (Nimi nykyisin NoMu Masala), joka sisältää:
korianteria,chiliä, jeeraa, sinapin siemeniä, mustapippuria, sarviapilaa, kurkumaa, kuminaa, curryn lehtiä, kanelia, kardemummaa, laakerinlehtiä

Sekoita marinadin ainekset keskenään. Anna kanojen maustua vaikkapa yön yli. Pyyhi enimmät marinadit pois ja grillaile lempeällä hiilloksella kypsiksi.

Lähi-idän makuja: Zataarilla maustetut jauhelihavartaat

Perjantain perusjauhelihasetti muuntui astetta eksoottisemmaksi Zataar-mausteseoksella. Ohje löytyi uusimmasta Glorian Ruoka ja Viini-lehdestä. Zataar (tai za'atar, satar tai zahatar) on Lähi-idästä kotoisin oleva mausteseos, jota wikipedian mukaan voi käyttää vaikka mihin! Lähi-idän ruokafiiliksiä kannattaa käydä haistelemassa lisää Muutakin kuin kuskus-blogissa, josta löytyy varsinainen reseptien aarrearkku.

Jauhelihavartaiden kaveriksi viriteltiin yhden sortin Tabbouleh ja kastikkeeksi kepeää jogurttia.

Zataarilla maustetut jauhelihavartaat
(noin 16 kpl)

400g naudan paistijauhelihaa
rypsiöljyä
tuoretta minttua

Zataar-mausteseos:
2 rkl paahdettuja seesaminsiemeniä
2 tl kuivattua oreganoa
1 tl jeeraa
1 tl kuivattua minttua
1 tl paprikajauhetta
1 tl raastettua sitruunankuorta
1 tl suolaa
n. 2 tl mustapippuria myllystä

Liota puisia varrastikkuja vedessä noin puoli tuntia. Tee Zataar maustetseos sekoittamalla kaikki mausteseoksen aineet keskenään. Sekoita mausteseos jauhelihan joukkoon. Muotoile massasta öljytyillä käsillä pieniä pötkäjä varrastikkujen ympärille. Grillaa kuumalla hiilloksella noin 6-8 minuuttia. Kääntele vartaita grillamisen aikana. Ripottele vartaill tuoretta hienonnettua minttua juuri ennen tarjoilua.

Meillä ei ollut kuivattua minttua, korvautui mausteseokseen tuoreella, eipä haitannut menoa. Kerrostalo-olosuhteissa nämä tehtiin uunissa ilman tikkuja, grilliaromista haaveillen.

Vaikeasti lausuttavissa: Salsa Chimichurri

Viime viikonlopun grillipartyihin halusin tehdä kastiketta, jota en ole vielä ehtinyt kokeilemaan. Niitähän on iso liuta, mutta uusimmassa SK Gourmetissa oli resepti argentiinalaiselle chimichurrille. Lehti unohtui maalle, mutta netistä löytyi useita ohjeita, joista yhdistelin tällaisen.

Raholan syötävistä sanoista löytyy erilaisia mielenkiintoisia selityksiä kastikkeen nimen alkuperälle. Oliko se sitten väännös lauseesta give me the curry vai irlantilaisen James "Jimmy" Mc Curryn 1800-luvulla kehittelemä kastike kansanomaisemmin äännettynä, mene ja tiedä. Yhtä kaikki se on hyvin suosittua grillatun lihan kastikkeena ja marinadina, argentiinalaisten vastine ketsupille. Eikä ihme, maistui erinomaisesti suomalaisellekin.

Salsa Chimichurri

1 dl vettä
1/2 dl oliiviöljyä
1 dl valkoviinietikkaa
1/2 dl silputtua sipulia
1/2 solo valkosipulia silputtuna
1/4 dl persiljaa silputtuna
1/4 keltaista paprikaa pieneksi kuutioituna
1/2 punainen chili
reilusti mustapippuria
maun mukaan suolaa
2 tl kuivattua oreganoa
2 laakerin lehteä

Yhdistele aineet kulhossa, pullossa tai kannussa ja sekoita huolella. Maistele ja makustele, säädä makua (chilillä tulisuutta, etikalla hapokkuutta, yrtteillä makua jne.) oman mieltymyksesi mukaan. Tälle kastikkeelle on jälleen kerran miljoona erilaista reseptiä ja ne ovat kaikki niitä oikeita. Yhteistä kaikille on runsas yrttien käyttäminen, valkosipuli ja etikka sekä öljy. Tee kastike mielellään maustumaan jääkaappiin jo edellisenä iltana. Poista laakerinlehdet ennen tarjoamista.

Vinkvink: Jos kastiketta sattuu jäämään ylitse, saat siitä oivan soosin perunasalaattiin. Ei muuta kuin uudet perunat kiehumaan, pilko vähän kurkkua ja vaikkapa fetajuustoa ja punasipulia. Keitetyt perunat joukkoon ja chimichurri niskaan. Maukasta, eikä jää tähteitä roikkumaan jääkaappiin.

Vielä riittää parsaa

Parsakauden loppu alkanee kohta häämöttää ja uudet perunat ovat nyt the sesonkiherkku. Tässä vielä yksi parsasalaatti, tällä kertaa parmankinkun ja tortellinien kera. Tykkään jostain kumman syystä käyttää ruokaisemmissa pastasalaateissa täytettyjäa tuorepastoja. Ehkä ne tekevät salaatista jotenkin näyttävämmän näköisen.

Pastasalaattia, parmankinkkua ja parsaa

1 nippu parsaa
1 paketti parmankinkkua
1 paketti tortellineja (parmankinkku-parsatäytellä)
1 ruukullinen salaattia
1 rasia kirsikkatomaatteja
pinjansiemeniä
parmesaania lastuina
yrttiöljyä
(basilikaa, persiljaa, oliiviöljyä, suolaa, pippuria ja sitruunamehua)

Käsittele ja kiehauta parsat napakan kypsiksi suolalla ja sokerilla maustetussa vedessä. Valuta parsat ja keitä samassa vedessä pasta ohjeen mukaan. Tee salaatista peti vadille ja pilko mukaan kirsikkatomaatit. Pyöräytä yrttiöljy sauvasekoittimella. Pilko parsat mukaviksi suupaloksi, ota niput talteen. Sekoita parsan palat ja pasta sekä liraus yrttiöljyä kulhossa ja heivaa seos salaattipedille. Asettele parsannuput ja parmankinkku taiteellisesti pastan joukkoon. Lisä päälle Bamixilla pöräytettyä yrttiöljyä, parmesanlastuja ja pinjansiemeniä. Tarjoile leivän ja viinin kera, mieluiten perjantai-iltana ilta-auringon paisteessa ja hyvässä seurassa.

Alkukesän raparperikakku

Tämä kakku on mielestäni yksi klassikoista ja vähintään kerran kesässä sitä tulee leivottuakin. Samaan aikaan pehmeää ja rapeaa, makeaa ja hapokasta (täytteestä riippuen). Kerrassaan mainiota! Tässä ohje, vaikka se taitaakin viime kesältä jo täällä jossain lymyilläkin. Alkukesän Brita-kakku tehdään ehdottomasti raparperista! Ohjetta luurattu Valion keittokirjasta Neljä vuodenaikaa.

Raparperi-Brita
8 - 10 annosta

Pohja:
125 g voita
1 dl sokeria
2 keltuaista
1 1/2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 dl maitoa

Marenki:
2 valkuaista
1 1/2 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
1 dl mantelilastuja

Raparperitäyte:
5 dl raparperipaloja
1 dl sokeria
1 kanelitanko
1/2 - 1 dl vettä
2 dl kuohukermaa vaahdotettuna ja vaniljalla maustettuna
1 purkki maitorahkaa
500g tuoreita mansikoita
(sokeria)

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää keltuaiset vatkaten. Sekoita joukkoon kuivat aineet seoksena vuorotellen maidon kera. Levitä taikina suorakaiteeksi (25 x 30 cm) leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Paista pohjaa 10 minuuttia 180 asteessa.

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää sokeri pieninä erinä. Vatkaa, kunnes valkuaisvaahto pysyy kulhossa, vaikka kulho käännetään ylösalaisin. Levitä seos lusikalla esipaistetulle taikinapohjalle. Ripota pinnalle mantelilastut. Paista 180 asteessa 15 min eli kunnes pinta on kauniin ruskea. Anna jäähtyä.

Valmista raparperitäyte: Laita raparperipalat, sokeri, vesi ja kanelitanko kattilaan. Kiehauta kunnes raparperit ovat pehmenneet. Jäähdytä. Sekoita hillokea maitorahkaan ja lisää mukaan kermavaahto ja jos makusi vaatii niin sokeria. Puolita pohja. Levitä täyte ja puolet mansikoista viipaloituina pohjien väliin. Nosta kansi päälle jo koristele lopuilla mansikoilla.

Tätä kakkua voi muunnella sesongin marjojen mukaan vaikka kuinka paljon. Pohjan voi leipoa jo edellisenä iltana mutta täyttäminen kannattaa jättää lähelle h-hetkeä, ettei kakku lössähdä.