Arki-illan nopea riisisalaatti

Arki-iltana klo 20 jälkeen kotiin palatessa ajatus on selkeän sumea: ruokaa ja nopeasti. Köyhistä Ritareista olen jossain vaiheessa bongannut tämän riisisalaatin ja makean punasipulivinegretin ohjeen, joka nyt sitten sai kunnian toimia silmäänsä potevan Miespuolisen sekä puolikuolleen blogiemännän iltapalana. Alkuperäisohjeen tonnifisu vaihtui valmiiseen broileriin ja mukaan luikahti vielä jääkaapissa lymyillyt keltainen paprika. Muuten mentiin alkuperäisreseptin mukaan. Ihanan makean-hapokas salaatti. Vetoaa etikan ja kapristen ystävään.

Riisisalaatti ja makea punasipulivinegretti

2 dl riisiä
1 prk tonnikalaa tai vastaava määrä kypsää broileria
1 prk maissia
kourallinen kapriksia
3 tomaattia tai vastaavasti kirsikkatomatteja
1 pieni kurkku
1 purjo
(1 pieni keltainen paprika)

Makea vinegretti:
1 hienonnettu punasipuli
1 dl punaviinietikkaa
3 rkl sokeria
suolaa
valkopippuria
1 ½ – 2 dl öljyä

Keitä riisi pakkauksen ohjeen mukaan, anna jäähtyä. Poista tomaatista ja kurkusta malto, leikkaa pieniksi paloiksi. Leikkaa purjosta ohuita renkaita. Sekoita kaikki ainekset keskenään.
Valmista vinegretti sekoittamalla punasipuli, punaviinietikka ja sokeri, anna seistä hetki. Lisää joukkoon loput vinegretin ainekset. Sekoita kastike salaatin joukkoon, tarkista maku.

Tummanpuhuva suklaakaunotar

Myöhäisheränneenä tämän kuukauden ruokahaasteeseen olin jo lyödä hanskat tiskiin aikapulan iskiessä. Olin kuitenkin onneksi hamstrannut suklaata kaappiin ja sitten, jo toivosta luopuneena, muistin punajuuri-suklaakakun! Tämä ohje sattui silmiin jo aiemmin syyskesällä jotain pirkkayhteishyväbonus-lehteä selaillessa. Googlettamalla sama ohje löytyi Yhteishyvän sivuilta. Nyt olikin todella hyvä tilaisuus testata tätä mielenkiintoista yhdistelmää.

Ja se maku: Ensimmäinen maistelu suoritettiin kakun ollessa vielä hieman haalea. Maut tasaantuvat varmasti vielä kakun jäähtyessä seuraavaan päivään. Tämä ei todellakaan ole mikään tyypillinen suklaakakku. Mausteinen, oikeastaan vähän niin kuin porkkanakakku, mutta suklainen ja hmmm... jotain muuta muhevaa. Saattaisin lisätä taikinaan pähkinöitä tai manteleita, jos vain voisin. Makea kuorrutus tuo vahvaa kontrastia kakkuun.

Punajuuri-suklaakakku
8 annosta

2 kananmunaa
1,5 dl sokeria (laitoin 1 dl tavallista ja 0,5dl intiaanisokeria)
1 rkl leivinjauhetta
2 tl kanelia
1 tl vaniljasokeria
2 dl vehnäjauhoja
3 dl punajuuriraastetta
100 g tummmaa suklaata
1 dl öljyä
1 dl omenahilloa

Kuorrutus:
25 g voita
50 g sulatejuustoa
2 dl tomusokeria
1 tl vaniljasokeria

Kuumenna uuni 175-asteeseen. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Yhdistä kuiva-aineet keskenään ja sekoita munavaahtoon. Kuori ja raasta punajuuri. Sulata suklaa varovasti. Kääntele punajuuriraaste, suklaa, öljy ja omenahillo varovasti taikinaan. Kaada taikina voideltuun kakkuvuokaan ja paista noin 40 minuuttia. Anna jäähtyä. Sekoita kuorrutusta varten pehmeä voi, sulatejuusto ja sokerit keskenään. Levitä kakun päälle. Koristele rouhitulla suklaalla ja pähkinöillä.

Kepeäpohjainen kinkkupiiras

Pidän kovasti erilaisista suolaisista piiraista, Alsacen Quiche Lorraine on suuri suosikkini. Piirakan laitossa tulee kyllä luvattoman usein kiireeseen vedoten turvauduttua kaupan valmispohjiin. Miespuolinen on meillä yllättäen se, joka natisee kovin rasvaisista piiraspohjista. Niinpä ilahduin kovasti, kun bongasin Limepippurista kepeän piirakkapohjan, joka oli vielä hyväksi havaittu. Pohjataikinassa ei ole rasvaa lainkaan! Sunnuntai-iltana piti sitten alkaa pakastimesta kaivelemaan piirastäytteeksi kinkkusuikaleita ja tuumasta toimeen! Pohjan ohje on melkoisen suoraan lainattu Limepipppurin katkarapupiiraasta.

Kepeäpohjainen kinkkupiiras

Pohja:
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
65 g maitorahkaa
3-4 rkl haaleaa vettä
suolaa myllystä

Sekoita leivinjauhe ja vehnäjauhot keskenään ja lisää sitten joukkoon maitorahka, vesi ja muutama rouskaus merisuolaa. Sekoita taikina nopeasti tasaiseksi. Lirautin tosin vettä varmaan viidennekin ruokalusikallisen, kun taikina ei meinannut millään tekeytyä. Kauli taikina ja levitä se kevyesti öljyllä voideltuun halkaisijaltaan 24 cm:n piirakkavuokaan.

Täyte:
1 iso sipuli
2 kynttä valkosipulia
0,5dl paahdettua sipulia
200g kinkkusuikaleita
purkillinen Valion 3 juuston kermaa
2 munaa (kolmannenkin voi laittaa niin pysyy paremmin kasassa)
noin 100g tuhdimakuista juustoa raastettuna
pippuria
paprikajauhetta
timjamia, persiljaa

Kuori ja pilko sipulit, hauduttele niitä hetki öljyssä pannulla. Levitä piirakkapohjalle sipulit, kinkkusuikaleet sekä paahdettu sipuli. Sekoita kananmunat ja juustoraaste kerman joukkoon, mausta pippurilla, timajmilla ja persiljalla. Suolaa ei kannata lisätä, sitä oli meillä muutenkin jo kotitarpeiksi. Anna piirakan jäähtyä ja makujen tasaantua ennen tarjoamista. Nautiskele raikkaan vihreän salaatin kanssa ja säestä makunatintoa lasillisella raikasta valkoviiniä. Että siinä meni sitten se kepeys... ;)

Syyssadosta kevätkääryleitä

S-ystävän ideasta oman maan satoa maisteltiin eräänä syysviikonloppuna aasialaisessa meiningissä kevätkääryleiden muodossa. Ensin käytiin laittamassa palsta yhdessä tuumin talviteloille, kääntäminen ja syyslannoitus hoitui rivakasti. Sitten kotiin patojen äärelle ja kääryleitä laatimaan. Ihan kaikki täytesaineet eivät tulleet omasta maasta, mutta muutamia kuitenkin. Täytteeseen laitettiin ainakin sipulia, valkosipulia, porkkanaa, palsteria, bataattia, savojinkaalia sekä punaista paprikaa. Mausteita tupsittiin sekaan, mitä kaapista löytyi, pannulle kasvisten sekaan meni ainakin suolaa, mustapippuria, tuoretta inkivääriä, sitruunamehua, jeeraa ja currya.

Taikinan virkaa hoiti etnokaupasta ostettu filotaikina ja kaksinkertaisena rullaillessa se toimi ihan oivasti, kunhan vain muisti pitää taikinat kostean liinan alla. Taikinaa oli paljohkosti ja rulliakin siis piisasi. Jälkkäriksi tehtiin kaikille vielä banaanitäytteiset rullat, jotka nautiskeltiin vaniljajäätelön kanssa.

Frittausoperaatio sujui erinomasein kivuttomasti ja öljykin pysyi, kumma kyllä, kauniisti 180 asteessa. Digitaalinen lämpömittari oli oiva apuväline! Kaasuhella ja valurautapata hoitivat myöskin hommansa hienosti. Käry oli jälleen kerran legendaarinen mutta kyllä kannatti. Jospa seuraavassa keittiössäni olisi tiskikoneen lisäksi tehokas liesituuletin?

Jos kääryleruokainto iski, kannattaa kurkistaa myös pastanjauhajien käärylepostaus. Seuraavat käärylekokkaukset voisivatkin olla perinteiset suomalaiset kaalikääryleet tai miksei vaikkapa vietnamilaiset kevätkääryleet?

Suppilovahverorisotto

Lokakuu on hujahtanut ylitse puolen välin nopeasti. Toisaalta hyvä, koska ei tätä vesisadetta ja pimeyttä niin mielellään jää oikein ajan kanssa pohdiskelemaan. Toisaalta taas, sateen lotistessa on mukava käpertyä kotiin, kutsua ystävät kylään, sytyttää kynttilät ja nautiskella yhdessä hyvästä ruuasta ja viinistä. Tästä Miespuolisen tekemästä suppilovahverorisotosta nautiskelimme tosin ihan kahden kesken, risotto kun kuuluu hänen bravuureihinsa.

Risoton perusohjeohje on mukaeltu Jamie O:n kirjasta Alaston kokki. Mainio "arikirisoton" resepti, johon ei tule niin paljoa voita ja parmesaania kuin Vahtera-Nurmen reseptiin. Blogistaniassa on riehununut melkeinpä risotto mania, senverran monessa paikassa on erilaisia italianriisipuuroja lähihistoriassa laitettu.

Suppilovahverorisottoa Jamien tapaan

noin 7 desilitraa nestettä (kana tai kasvislientä ja valkoviiniä)
oliiviöljyä
2 sipulia tai 3 salottisipulia pieneksi silputtuna
2 kynttä valkosipulia hyvin hienonnettuna
400g risottoriisiä
3 dl valkoviiniä
70g voita
85-100g vastaraastettua parmesaania
suolaa ja pippuria
muutama desi pakastettuja suppilovahveroita

Lämmitä iso kasari tai pata, paista miedolla lämmöllä oliiviöljyssä sipulia kolmisen minuuttia. Lisää joukkoon valkosipuli ja kääntele aineksia muutama minuutti, kunnes sipulit ovat pehmenneet. Lisää kasariin riisi ja nosta lämpöä. Pidä riisi koko ajan liikkeessä ja kääntele sitä koko ajan varovasti, kun se alkaa kypsyä. Riisi muuttuu muutaman minuutin kuluttua läpinäkyväksi. Lisää joukkoon ensin loraus viiniä koko ajan hämmentäen. Kun alkoholi on imeytynyt riisiin, lisää ensimmäinen kauhallinen kuumaa lientä. Lisää joukkoon puolet sienistä. Laske lämpöä tarvittaessa niin, että liemi ei kiehu liiaksi. Lisää nestettä (viiniä ja lientä) kauhallinen kerrallaan koko ajan sekoittaen ja anna nesteen imeytyä riisiin ennen kuin lisäät seuraavan. Jatka liemen lisäämistä, kunnes riisi on pehmeää, mutta kuitenkin pureskeltaessa vielä napakkaa. Nosta kasari liedeltä, mausta suolalla ja pippurilla sekä lisää joukkoon loput sienet, voi sekä parmesaaniraaste varovasti sekoittaen. Nauti risotto mahdollisimman pian, jolloin se on koostumukseltaan miellyttävän kosteaa.

Suklaakakkua Savosta

Tätä kakkua on meidän suvussa veivattu aika moniin perhejuhliin. Kuuluu sarjaan varmat nakit, aina. Siinä mielessä näppärä, että voi valmistaa hyvissä ajoin etukäteen, jos vain kylmäsäilytystilat riittävät. Alkuperäisresepti on 90-luvulla ilmestyneestä Valion keittokirjasta Makujen juhlaa. Tällä kerralla pääsin maistelemaan suklaakakkua Ylä-Savossa, kiitokset vain isäntäväelle myöskin mykykeitosta ja tulisousta sekä rantasaunasta!

Suklaa-juustokakku

pohja:
8 annosta
100g keksejä, 50/50 minttudomino/digestive toimii hyvin
25g voita sulatettuna

täyte:
4 liivatelehteä
170g tummaa suklaata
200g tuorejuustoa
1,25dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
2 keltuaista
2 valkuaista
2dl kermaa

Vuoraa 22cm irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla. Laita liivatteet likoamaan runsaaseen kylmään veteen. Murusta keksit ja sulata voi, yhdistä. Taputtele seos vuoan pohjalle ja laita se jähmettymään jääkaappiin. Sulata suklaa. Sekoita sokerit ja keltuaiset tuorejuustoon, lisää seokseen sulatettu suklaa ja pieneen vesitilkkaan liotetut liivatteet. Vatkaa valkuaiset ja kerma vaahdoksi ja yhdistä ne varovasti tuorejuustoseokseen. Kaada seos vuokaan pohjan päälle ja anna jähmettyä seuraavaan päivään. Kaakun voi koristella kunnon 90-luvun staililla kermatöräyksillä ja pekaanipähkinöillä. Suosio taattu!

Pastaa, kesäkurpitsaa ja aurinkokuivattua tomaattia

Tämän pastan innoittajina toimivat Lakkarahkan pasta-zucchinisalaatti sekä Oliivian myöskin aiheesta innoittunut kesäkurpitsapasta. Oman maan kesäkurpitsat ovat jo ollutta ja mennyttä, mutta hyvin hoiteli kaupan kurpitsakin hommansa. Tämä toimi erinomaisena lounaspastana, jota miespuolinen saikin popsia pari päivää minun huidellessani Tampereen suunnalla. Toisena päivänä pastaa tuunattiin grillatulla broilerilla, toimi kuulemma sekin.

Tomaattinen kesäkurpitsapasta

1 iso sipuli
2 kynttä valkosipulia
oliiviöljyä
reilu 1/2 kesäsurpitsa
2 isoa herkkusientä
reilusti aurinkokuivatua tomaattia suikaloituna
1-2 rkl kapriksia
1 dl ruokakermaa
liraus sitruunamehua tai valkoista balsamicoa
reilu ruokalusikallinen kapriksia
pippuria, suolaa, timjamia, persiljaa

Silppua sipulit, kesäkurpitsa, sienet ja tomaatit. Paistele ensin öljyssä sipulit, lisää sienet ja sitten kesäkurpitsa. Paista tovi ja lisää tomaatit. Lirauta joukkoon tippa sitruunamehua tai valkoista balsamicoa ja sitten kerma. Nakkaa joukkoon kaprikset. Mausta suolalla, pippurilla ja yrteillä. Tarjoa soosi vaikkapa pennepastan kanssa.

Leivotaan leipää!

En muista, koska olisin viimeksi leipää leiponut. Siitä on aikaa! Blogistaniassa on siellä täällä leivottu leipää, niinpä minkäkin lähdin leikkiin mukaan. Ja varsinkin, kun Limepppurista löytyi mukavan kuuloinen saaristolaisleivän ohje, jossa oli mukana puolukoita. Taikinastani tuli aika tinttaa ja lopputuloskin oli melkoisen tiivistä. Mutta maku keräsi kiitoksia! Jos haluaa leipäänsä mukavan tahmaisen pinnan, kannattaa leipää voidella paiston aikana siirappi-vesiseoksella. Valmis leipä kannattaa todellakin unohtaa muutamaksi päiväksi jääkaappiin ennen maistelua, koska maku se vaan paranee säilyttäessä! No,pakkohan tätä oli maistaa jo heti paistopäivänäkin.

Puolukkainen saaristolaisleipä
2 leipää

5 dl piimää
25 g hiivaa
1 1/2 dl siirappia
1 1/2 dl kaurahiutaleita
1 1/2 dl mämmi- tai kaljamaltaita
1 dl survottuja puolukoita
2 tl suolaa
5 dl vehnäjauhoja
7 dl ruisjauhoja

Lämmitä piimä kädenlämpöiseksi ja murenna siihen hiiva. Lisää siirappi, kaurahiutaleet, maltaat, puolukat ja suola. Lisää lopuksi vehnä- ja ruisjauhot ja sekoita taikina tasaiseksi. Taikinaa ei tarvitse vaivata, vaan riittää, että sekoitat sen hyvin. Anna taikinan kohota liinan alla tunti.

Jaa taikina kahtia ja muotoile kostutetuin käsin kaksi leipää pellille leivinpaperin päälle. Kohota leipiä liinan alla vielä 40 minuuttia. Paista leipiä uunin alatasolla 175 asteessa 1 tunti 15 minuuttia. Anna leipien jäähtyä ennen leikkaamista.

Varaslähtö kurpitsansiemeniin

Keittokometon Sohvi tuossa jo vinkkaili Maku-lehden hyvän idean ja reseptin kurpitsansiementen hyötykäytöstä. En malttanut odotella omien kurpitsojemme lopullista kyspymistä vaan Punnitse ja Säästä-kaupasta tarttui väkisinkin matkaan pussillinen luomukurpitsan siemeniä. Tämä nyt sitten yritti markkeerata sellaista terveellistä suolanapoa. Ja oli mukava korvike pähkinäallergisen suolapähkinöiksi, ainakaan toistaiseksi ei ole mitään oireita.

Mausteiset kurpitsansiemenet

3 dl kurpitsansiemeniä
2 rkl voita
2 rkl soijakastiketta tai ropsaus suolaa
1tl jeeraa
1/2tl mustapippuria
ripaus cayennepippuria

Jos käytät tuoreita kurpitsansiemeniä, irrottele ne rihmoistaan, huuhtele ja kuivaa vaikkapa talouspaperilla. Ruskista siemeniä pannulla voissa. Lisää mausteet ja sekoittele muutama minuutti. Tarjoa napopaloina, ripsuttele keittoihin, salaatteihin tai käytä leivonnassa. Säilyvät ilmatiivissä purkissa jääkaapissa muutaman viikon. Jos säilyvät... ;)

Raakaa lihaa, osa 2

Sen lisäksi, että pidän carpacciosta tunnustaudun myös tartarpihvin ystäväksi. Tämä ruoka, jos mikä herättää suuria intohimoja suuntaan ja toiseen. BSE-kohu aikanaan ei varmaankaan lisännyt sapuskan suosiota. Mutta kotimaisesta, laadukkaasta lihasta valmistettuna tartar on varmasti ihan yhtä turvallista kuin paistettu lihakin, ja en tarkoita sitä kuivaksi paistettua pieksunpohjaa... Ja tunnustetaan, olen minä tätä ulkomaillakin syönyt, en tosin Briteissä. Kovin usein ei tartaria tee mieli ja eikä annos voi olla kovin iso. Muuten saatta käydä kehvelisti vatsan täyttöasteen kanssa.

Lauantai-illan "kepeä" illallinen syntyi tartarpihvistä Brysselin tapaan sekä vihersalaatista. Onneksi miespuolinen jakaa tämän perinaisellisen intohimon kanssani, enkä joutunut paistelemaan hänenkään pihviään. Stockalta saa muuten näppärästi valmiiksi jauhettua tartarjauhelihaa, jos ei jaksa itse raaputella lihaa tai ei omista lihamyllyä. Perusversiota naudan jauhelihasta tähän ei kannata käyttää. Ohje on Ruokalasta, teimme puolikkaan annoksen mutta tässä alla alkuperäinen. Versioita tartarresepteistä on olemassa niin paljon kuin tartarin ystäviäkin, tämä on meidän suosikkimme.

Raholan sanastossa on hauskasti kerrottua tartartietoa!


Lihatartar Brysseliläisittäin eli Filèt American
4:lle

600 g naudan sisäfileetä
150 g sipulisilppua
150 g suola- tai pikkukurkkusilppua
150 g kaprista
4 rkl majoneesia (Kannattaa tehdä itse!)
1 rkl Dijon-sinappia
6-8 tippaa tippaa Tabascoa
suolaa
mustapippuria

Jauha puhdistettu liha pariin kertaan lihamyllyssä. Sekoita ainekset massaksi ja muotoile pihviksi. Tarjoile suolakurkkujen ja ranskalaisten perunoiden kanssa tai pelksätään raikkaan rucola-salaatin kanssa.

Viinin virkaa lauantai-illalle toimitti Kevin Arnold Shiraz 2003, aika tymäkkä meininki. Laseina uusin ihastukseni, eivät ole mitään maitolaseja! :)

Vinkeä fenkoli

Fenkoli on jotekin kummallisesti kuulunut siihen sarjaan kasviksia, joka ei vaan ajaudu minun ostoskoriini. No, eipä sitä niin mahdottoman paljon tai usein taida tarjollakaan olla. Fenkolin siemenet sen sijaan kuuluvat ihan vakiovarustukseen jouluisia mausteleipiä laitettaessa.

Kesän ainakin tähän mennessä melkein viimeinen kesäkeittiön käyttö tuotti tuloksena Pastanjauhajien innoittamia parmesaanilla höystettyjä kasviksia, joihin tuota fenkolia ujutin. Alkuperäisestä blogitoteutuksesta poiketen valmistusprosessi hoitui parilalla, koska uunitilaa ei enää ollut. Hyvin meni näinkin!

Maailman suurin fenkolifani minusta ei ainkaan vielä tullut. Ehkä seuraava fenkolikokeilu voisikin olla esimerkiksi Jamie O:n innoittama salami-metvursti pasta.

Parmesaanilla höystetyt kasvikset

fenkolia
porkkanaa
parsakaalia
kesäkurpitsaa
pari eriväristä paprikaa
punasipulia lohkottuna
valkosipulia muutama kynsi
sitruunan kuori raastettuna sekä mehu
raastettu parmesaania
suolaa ja pippuria myllystä
öljyä paistamiseen
(mustia oliiveja, jos kaapista sattuu löytymään)

Pese kasvikset ja pilko ne suurehkoiksi paloiksi. Paista parilalla tai paistinpannulla öljyssä. Lisää paistamisen loppuvaiheessa sitruunan mehu ja raastettu kuori. Mausta suolalla ja pippurilla. Kaada valmis kasvissetti tarjoiluastiaan ja ripottele runsaasti parmesaaniraastetta päälle. Kaunis ja maukas lisuke grillatulle kanalle, kalalle tai lihalle.

Kurpitsa ja sen kaveri

Näistä pitäisi sitten jossain vaiheessa laittaa jotain evästä. Saattaa riittää useampaankin ruokalajiin ja isommallekin porukalle... Ja voihan näistä askarrella pienoiset lyhdyt halloweenia valaisemaan. Oranssimpaa jässikkää on jopa hankala nostaa, kertonee jotain kokoluokasta.

Kasvimaalta keittiöön blogissa olikin jo tehtailtu kurpitsasoppaa. Taidanpa minäkin koittaa sitä!

Pastaa, salviaa, valkosipulia ja pinaattia

Jääkaapissa lymyilevä pinaattipussi (viimeiset omalta kasvimaalta) ja parvekkeella edelleen rehottava salvia antoivat inspiraation tähän nopeaan pastaan. Lopullisen muotonsa se sai Köyhien Ritareiden sivuilta, Alénin Henrin resepteistä. Pisin aikahan tämän valmistamisessa meni pinaattien pesemiseen ja ruotimiseen. Ruokakuvaa ei tullut napatuksi eikä muuten ollut kovin kaunista ruokaa, kun pinaatti ehti kypsyä sekunnin liikaa. Täältä voi kurkata Köyhien ritareiden versiota, joka on ihan kaunis. Salvian maku oli yllättävän mieto, vaikka silppuamisvaiheessa se tuntui aika tymäkältä. Selkeän herkullinen makucombo.

Salvia-valkosipulispagetti

300 g spagettia
1 nippu salviaa
2 valkosipulinkynttä
1 pussi tuoretta pinaattia
½ dl raastettua parmesanjuustoa
1 rkl voita
suolaa
mustapippuria myllystä
tuoretta basilikasilppua

Leikkaa salvia ja valkosipuli hienoksi. Pese pinaatti hyvin ja ruodi se jos lehtiruoti on paksu. Kuullota valkosipulit, salvia ja pinaatti nokareessa voita. Keitä spagetti kypsäksi ja valuta se. Lisää pannulle muiden raaka-aineiden joukkoon ja sekoita. Mausta lopuksi suolalla, mustapippurilla ja parmesan-raasteella. Tarjoile heti.