Grillattuja lampaankyljyksiä

Tämän kesän tähän mennessä mieleenpainuvin grilliherkku syntyi puolivahingossa juhannusaattona. Tai no, lampaankyljysten marinadi syntyi vähän vahingossa. Mittaa ei tietenkään ollut saatavilla, joten näitä aineita laittelin, vankalla näppituntumalla. Paistovaiheessa yhteistyö uutukaisen Misa-keittiön grillihärvelin kanssa hakie vielä muotoaan, pikkuhiljaa alkaa löytyä yhteisymmärrys. Aika ärtsyllä lämmöllä kyljyset tulivat mutta suurimmat karsinogeenit vältettiin silti, ihme.

Marinadi lampaan kyljyksille

Öljyä
viiniä
sherryviinietikkaa
tomaattisosetta
timajimia
rosmariinia
reilusti valkosipulin kynsiä
suolaa
sokeria
pippuria

Renssaa lampaankyjyksistä isoimmat rasvaklimpit pois. Sekoita marinadin ainekset ja marinoi kyljyksiä siinä ainakin parisen tuntia. Grillaa kuumalla parilalla nopeasti. Tarjoile muurikalla pyöräytetyn kesäratatouillen seurassa.

Ratikkaan laitettiin tällä kertaa:
kesäkurpitsa
munakoiso
paprika
muutama kesäsipuli
valkosipulia
herkkusieniä
rasia kirsikkatomaatteja
suolaa ja pippuria, yrttejä maun mukaan

Välimerellisien meiningin mukaisesti soosina oli valkosipulinen tsatsiki, mummojogurtista tehtynä, totta kai!

Ruokajuoman virkaa toimitti Peter Lehman Stonewell Shirax 1999, lievästi korkkivikainen. Harmillista. Pullo oli saatu lahjaksi, kalliinpuoleinen (36€), oli kyllä hyvää mutta ei NIIN hyvää. Eikä varsinkaan korkkivikaisena!

Sumuista suklaakakkua

Jos ei huvita viikonlopuksi tai miksei viikollakin väsäillä herkkupalaksi sesonkiherkku mansikkakakkua kannattaa harkita tätä hillittömän hyvää suklaakakkua. Viikonlopun kannalta erinomaista on se, että tämän voi tehdä jemmaan jo muutamaa päivää aiemmin. Varoituksen sana: kakku saattaa tosin kummallisesti kadota sieltä jemmapaikastaan!

Ohje on suoraan Polkkapossun blogista ja tämän mukaan meilläkin toteutettiin.

Sirkka Sumuvalon suklaakakku

1 dl espressoa tai jotain vahvempaa kahvia

250 g tummaa suklaata

2 dl sokeria

250 g voita

4 kananmunaa

Kaada kahvi astiaan, jossa sulatat suklaan. Ja suklaan laitat hieman pienempiin osiin ja sulatat vesihauteessa. Kun suklaa on sulanut, lisää vuorottelen sokeria ja voita ja sekoittele samalla. Ota astia pois vesihauteesta ja lisää joukkoon 4 kevyesti vatkattua kananmunaa. Sekoita. Kaada irtopohjavuokaan, jonka pohjan olet päällystänyt leivinpaperilla. Paista uunissa 175 asteessa 40 minuuttia. Kakku kohoaa uunissa, mutta läsähtää, kun otat pois. Keine panic.
Tarjoa vaikka kermavaahdon tai vaniljajäden kera. Aivan tajuton suklaakakku ja tosi helppo. Maku vaan paranee muutaman jääkaappipäivän jälkeen.

Sesongin herkkua mansikkaa tähän voisi yhdistää vaikkapa ihanan kastikkeen muodossa!

Tämä kakku meni heti ja selkeästi suuret suosikit sarjaan, kisaa melkein ikisuosikki Mud Caken kanssa.

Pikkupaloja tikussa: Puolikuivat tomaatit

Jos basilika on tomaatin unelmakavaljeeri niin eipä kauas jää timjamikaan!

Meillä kasvaa timjamia sekä maalla että kaupungissa. Viherpeukaloimisen alkutaipaleella en edes tiennyt, että tuo ihana yrtti on monivuotinen. Voi sitä iloa, kun ruskeat timjamirisut alkoivatkin viheriöidä uudelleen seuraavana keväänä. Tänä vuonna uutuutena matkassa on sitruunatimjami, ihastuttavan raikas yrtti.

Timjami on mausteyrttinä erittäin monipuolinen, yksi suurista suosikeistani. Makunsa mukaan sitä voi lisätä ruokaan joko kypsennyksen alku tai loppuvaiheessa, mikä nyt kokkia sitten miellyttääkin.

Ohjetta kuivattuihin tomaatteihin katsastelin mainiosta kirjasta nimeltä Pieni Maustekirja (Tikkanen-Heinimäki-Laakio). Tarinoinnin ja tiedon ohella mainioita reseptejä.

Timjamilla maustetut puolikuivat tomaatit

Rasiallinen tai pari kirsikkatomaatteja

timajminoksia tai kuivattua timjamia

hyvää oliiviöljyä

suolaa ja pippuria

Halkaise tomaatit ja asettele uunipellille tai vuokaan. Lorauta päälle öliiviöljyä, riipaise timjaminlehtiä ja rouhaise päälle suolaa ja pippuria. Paahda 120 asteisessa uunissa noin tunti. Kannattaa seurailla kuivahtamistilannetta, voi olla aika uunikohtaista toisinaan. Meillä meni se noin tunti.

Nämä ihanat napostelutomaatit sopivat loistavasti salaatin höysteeksi tai melkein mihin vain. Tällä kertaa meillä tarjoiltiin nämä pikkuisen mozzarellapallon kanssa tikussa, pienen aperitiivipalan roolissa. Makoisaa!

Hurmaava mansikkakakku

Aloitetaan juhannusraportointi vähän takaperoisesti eli aattolillan jälkruuasta. Vaikka en mikään jälkkärisankaritar olekaan niin juhannusillallisen halusin päättää ihanaan makeaan palaan. Helppo ja näyttävä ratkaisu löytyi Ruokalasta, mistäpä muualtakaan. Teresan mansikkakakku sai ihka uutta twistiä appelsiinista ja kermatöräykset raikastuivat tuorejuustolla. Pohjaan tuli reilunlaisesti voita, mistään terveysleivonnaisesta ei siis ole kyse. Mutta jos kerran kesässä syö mansikkakakkua niin silloin ei todellakaan kannata laskea. Muutenkin suosin makeassa leivonnassa ihan kunnon voita, mitä sitä muuten edes leipomaan. Se maku, ennen kaikkea! Ja sen verran harvoin leivon, että terveystätien on ihan turha hermostua.

Kakku toteutettin melkoisen orjallisesti ohjeen mukaan. Oma kakkuvuokani oli hiukan turhan pieni, eli täytettä tuntui olevan sen tähden aika reilusti. Tuorejuuston ostin maustamattomana ja fiksasin itse vaniljatangon ja sokerin kanssa. Jos haluaa täyttää kakun edellisenä päivänä, jotta se hieman maustuu, ei kannata laittaa päällimmäisiä mansikoita vielä mukaan, ulkonäkö kärsii. Päällikerroksen mansikat, orvokit ja mintut kannattaa laittaa vasta juuri ennen tarjoilua niin kakku on viimeisen päälle freesin näköinen. Pohjan voi huoletta leipoa ainakin päivää tai muutamaa ennen tarjoamista.

Kakun kokoamisesta ja visuaalisesta eleganssista vastasivat ystävykset M&A. Kiitos kauniista esillelaitosta heille!

Mansikkakakku
8 annosta

Ainekset:
taikina:

150 g pehmeää voita

1,75 dl sokeria

2,5 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

1 appelsiinin raastettu kuori

puolikkaan appelsiinin mehu

2 kananmunaa

täyte:

2 l mansikoita

4 dl kuohukermaa

100 g vaniljalla maustettua tuorejuustoa

puolikkaan appelsiinin mehu

0,5-1 dl sokeria

Valmistusohje:
Vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää kananmunat yksitellen hyvin vatkaten. Lisää kuivat aineet ja appelsiinin mehu ja kuori. Sekoita. Kaada taikina kakkuvuokaan ja paista 180 asteessa n. 25-30 min kunnes kakun pinta on kimmoisa. Anna jäähtyä ja leikkaa kakku kahteen osaan.Vatkaa kerma vaahdoksi ja sekoita se juuston joukkoon. Mausta sokerilla ja appelsiinimehulla. Viipaloi mansikat (ja sekoita puolet puoleen kerma-juustoseokseen). Levitä seos ja mansikat kakkupohjalle ja nosta päälle kakun toinen puoli. Levitä loppu kerma-juustoseos kakun päälle ja halutessasi reunoilla. Koristelle mansikoilla, orvokeilla sekä tuoreella mintulla.

Mittumaaria!

Soppakellarin keittäjätär siirtyy juhannustulille Lounais-Hämeeseen.

Hempeää, herkullista ja aurinkoisen auvoisaa keskikesän juhlaa!

Reikäpään kokin kanaviritys

Että voi ihmisellä toisinaan olla huono muisti. Kaupasta piti ostaa kaksi asiaa, niin eiköhän se toinen sitten kuitenkin unohdu. Lisäksi unohtuu oman maustekaapin sisältö ja reseptikin on alunperin luettu vähän sinne ja päin. Että mitähän tästäkin taas kerran tulee?

Tässä resepti alkuperäisasussaan, tämän mukaan homman siis piti tällä kertaa mennä:

Normandialainen siiderikana

4 kananrintapalaa
voita
1 sipuli
2,5dl omenasiideriä (puolimakea)
80g herkkusieniä
2 dl kuohukermaa
2 omenaa
2 rkl persiljaa
suolaa ja pippuria

Ruskista kananrintoja voissa kannellisessa paistinpannussa. Kun kanat ovat saaneet väriä, pienennä lämpöä ja lisää sipulisilppu pannulle. Hauduta niin että sipuli on läpikuultavaa.
Lisää siideri. Hauduta kannen alla 10min.
Laita kerma ja sienet joukkoon. Hauduta kannen alla muutama minuutti. Nosta kanat pois ja lisää lämpöä levylle. Anna kastikkeen kiehua kokoon pari minuuttia.
Poista omenista siemenkodat mutta älä kuori. Leikkaa 1 cm viipaleiksi. Ota toinen pannu ja lämmitä kuumaksi. Ruskista viipaleita tilkassa öljyä minuutti per puoli.
Heitä kanat vielä kastikkeeseen lämpenemään. Nosta tarjolle. Kaada kastike päälle ja koristele omenan viipaleilla. Tarjoa keitettyjen perunoiden ja höyrytettyjen kasvisten kanssa

Meillä meni sitten kuitenkin tähän tapaan:
Siideri ei tosiaan ollut puolimakeaa vaan kuivaa. Eipä haitannut, makeutta saa aina tarvittaessa lisää. Omenat unohtui kauppaan, eipä sitten ollut niitäkään. Olisin halunnut maustaa soosia rakuunalla, sekin oli maustekaapista loppu, korvasin timjamilla ja lorautin sekaan myös tilkan kanafondia. Lopputulos oli kuitenkin oikein maukas, tarjoiltiin meillä riisin kera. Menoa ei haitannut edes se, että alkuperäisreseptin yhteydessä ollut kuva oli ihan eri värimaailmasta kuin oma tuotokseni. Makua olisi muuten voinut ehkä vielä terästää tilkalla calvadosta…

Ai niin, juomasuositus: Cidre Ecusson Cuvée Spéciale. Ihan mielettömän hyvä siideri!

Sunnuntai-illan salaatti

Sain vinkin tästä salaatista siskolta, joka oli törmännyt vähän tämän tapaiseen eräillä kevään kekkereillä. Sopi mainiosti nopeaksi iltapalasalaatiksi, ei tosin ehkä niin kovin kevyttä. Mutta hyvää kuitenkin. Toimii hyvin myös lounasruokana.

Salaatti tortellineista

paketillinen "tuore"tortellineja
kurkkua
kesäsipulia varsineen
aurinkokuivattua tomaattia
oliiveja
Riitan Herkun mozzarellapalloja öljyssä
rucolaa
tuoretta basilikaa silputttuna
tuoretta persiljaa silputtuna
valkoista balsamicoa
puolikkaan sitruunan mehu
suolaa ja pippuria
pinnalle paahdettua sipulia

Keitä tortellinit ohjeen mukaan ja jäähdytä. Silppua muut ainekset, sekoita kastike mozzarellapurkin öljystä, valkoisesta balsamicosta, suolasta ja pippurista. Sekoita ainekset ja lorauta kastiketta päälle. Purista joukkoon vielä sitruunamehua. Tarkista ja säädä makua tarvittaessa.

Ensi kerralla lisäisin tähän ihan ehdottomasti kirsikkatomaatteja. Kokeilla voisi myöskin pekonimuruja. Tai mozzarellan voisi korvata savukalalla ja avocadolla.

Tortellinin syntyyn muuten liittyy muutamia mystisiä tarinoita. Yhden tarinan mukaan tämän pastanyytin mallina oli Venuksen napa ja toisessa kerrotaan insproivan navan kuuluneen neidolle nimeltä Lucrezia Borgia. Yhtä kaikki parhaat tortellinithan syntyvät kotikeittiöissä mutta toisinaan sitä joutuu kiireinen nykynainen turvautumaan näihin valmistortellineihin.

Ja projekti etenee!

Tässä viimeisin otos kesäkeittiöstä, joka siis on edennyt kovalla tohinalla viikonloppuisin ja välillä viikollakin.

Keittiö on jo toiminnassa ja ensimmäiset ateriat sen suojissa valmistettiin ja nautittiin samppanjatkin (kiitos, serkku M!) kuluneen viikonlopun aikana. Vielä puuttu vaikka mitä ja maalikin mutta mukavaa, kun jo nyt päästään grillin äärelle fiilistelemään. Kauhea sisustusvimmahan on tässä vallannut perheen naiset, siitä ei päästä mihinkään…

Tirinää pannulla

Kun viisi nälkäistä serkusta saapuu perjantai-iltana maaseudun rauhaan, pitää pötyä saada pöytään ja nopeasti! Ei muuta kuin kesäkeittiön uutuuttaan hohkaavalle parilalle tulet ja keittiösasto nopeasti hommiin.

Kun lisukkeita oli vähän laajemmalla skaalalla, saattoi kukin toteuttaan ateriansa makunsa mukaan

Burgeripihvit toteutettin isosta paketista naudan jauhelihaa, jota höystettiin NoMun smoky peri-peri maustesekoituksella. On muuten erittäin toimiva mausteseos myös kaikenlaisten marinadien sekoittelussa.

Lisukkeiksi viriteltiin:

• marinoitua punasipulia
• paistettua paprikaa ja valkosipulia
• maistettuja pekonisiivuja
• salaattia, tomaattia ja kurkkua
• juustoa
• ketsuppia
• Chilillä höystetty tomaattimajoneesi
• Sinappinen yrttimajoneesi

Chili-tomaattimajo

• purkillinen bulgarian jogurttia
• noin saman verran majoneesia
• tomaattipyrettä
• sambal oelek-maustetahnaa tai muuta chilitahnaa tai kastiketta
• ketsuppia (Heinzia, totta kai!)
• suolaa
• pippuria
• sokeria

Sinappinen yrttimajo

• purkillenen bulgarian jogurttia (tai muuta maustamatonta jogurttia)
• noin saman verran majoneesia
• Dijon-sinappia
• kuivattua rakuunaa
• suolaa
• pippuria
• sokeria
  

Gazpacho – kylmä tomaattikeitto

Tälle hellekesän herkkukeitolle on varmaan yhtä monta reseptiä kuin on kokkiakin. Meillä ei tällä kertaa käytetty mitään tiettyä reseptiä vaan laitettiin soppaan sitä, mitä perimätiedolla muistettiin ja mitä kaapeista löytyi. Maisteltiin matkan varrella ja säädettiin makuja, tavoitteena suloisen viileä ja samalla lämmittävän tulinen keitto. Tarjoiluun voi varata hippusen smetanaa tai ranskankermaa ja leipäkrutonkeja. Keitto nautittiin hellepäivän lounaana pihamaalla piknikpeitolla kera kylmän oluen. Maistuu taivaalliselta niiden mielestä, jotka pitävät myös Bloody Marysta…

Monta erinomaisen kuuloista Gazpacho reseptiä löytyy vaikkapa Ruokalasta, tässä niistä yksi.

Gazpacho
4 annosta

5 kypsää tomaattia

1 kurkku

1 paprika

puolikas sipuli

2 rkl persiljaa

1 murskattu valkosipulin kynsi

2 dl tomaattimehua

3 rkl oliiviöljyä

2 rkl etikkaa

1 tl paprikajauhetta
musta- ja valkopippuria myllystä
suolaa

muutama tippa tabascoa

Kalttaa tomaatit ja leikkaa tomaatit lohkoiksi. Kuori kurkku ja leikkaa kuutioiksi. Silpua sipuli pieneksi ja silppua persilja hienoksi. Lisää nämä, valkosipuli, tomaattimehu, oliiviöljy, etikka ja mausteet tehosekoittimeen ja anna pyöriä tasaiseksi tai soseuta sauvasekoittimella. Tarkista suola ja maku. Terävyyttä ja tulisuutta voit lisätä ripauksella tabascoa. Anna tekeytyä jääkaapissa kaikessa rauhassa, mieluiten seuraavaan päivään.

Huvipuistosalaatti

Viikonloppu sujahti vikkelästi maaseudun rauhan työleirissä. Ruokaakin ehdittiin tehdä hieman siinä sivussa. Pastanjauhat olivat kokeilleet Köyhien Ritareiden Merituulin pastavuokaa, meillä puolestaan oli ohjelmistossa viehko huvipuistosalaatti. Toimi erinomaisena ja kauniina lisukkeena grillattujen tipukebujen kanssa. Kannattaa laittaa edellisenä iltana tekeytymään. Tein kerralla vähän isomman satsin, maistui erinomaiselta myös voileivän päällä!

Salaatin nimeä vähän mietiskelimme. Ehkäpä se tulee raaka-aineiden riemunkirjavasta värimaailmasta.

Huvipuistosalaatti

4 keltaista paprikaa
4 punaista paprikaa
4 vihreää paprikaa
1 valkosipulinkynsi
2 tl merisuolaa
valkoviinietikkaa
oliiviöljyä

Halkaise paprikat ja poista niistä siemenet. Levitä leivinpaperille kuoripuoli ylöspäin ja paahda uunissa 220 asteessa kunnes paprikoiden kuoret alkavat kuplia ja mustua. Nosta paprikat uunista ja sujauta pakastepussiin kuumina, kuoret irtoavat silloin helpommin. Odota, että paprikat jäähtyvät niin, että voit sormin kuoria ne.
Leikkaa kuoritut paprikat pitkittäin suikaleiksi ja laita suolan kanssa kulhoon. Murskaa paprikoiden sekaan valkosipulinkynnet ja lorauta sekaan n. ½ dl valkoviinietikkaa sekä saman verran oliiviöljyä. Pyöräytä huvipuistosalaattia pari kertaa ympäri, tarkista maku ja laita jääkaappiin odottamaan seuraavaa päivää. Huvipuistosalaatti maistuu parhaiten jääkaapissa maustuneena.

Mars viikonlopun viettoon!

Taas ehti viikko loppuun, miten nämä kesäpäivät menevät niin nopeasti? Eikä ole vielä edes lomalla...

Viikonlopuksi kutsuu maaseudun rauhan työleiri. Jos tällä kertaa satsaisi aikaa puutarhanhoidollisilta velvoitteilta rakennuspuolelle. Kuvassa oleva viritelmä on kovasti edistynyt ja tammessakin alkaa olla pieniä lehtiä. Viritelmän nimi on kesäkeittiö ja se parantaa huomattavasti kesäpaikkamme kokkausfasiliteetteja. Kömmeliin olisi tarkoitus tulla myös isohko ruokapöytä sekä yläkertaan lököttelyvintti, jonne voi sitten aterian päätteeksi kavuta sulattelemaan. Tai majoittaa yllätysvieraita. Aurinkoterassi rakennetaan sitten joskus... Tuoreempaa kuvaa viikonlopun jälkeen.

Ehkä sitä ehtisi myös grillailemaan, uusin Glorian Ruoka ja Viini oli pullollaan grillausideoita, samoin uusimmassa Kauppalehti Optiossa oli grillit kuumana ja raikkaita sekä minulle uusia ideoita!

Raparperista juomaa

Tämän suloisen värisen ja veikeän makuisen juoman reseptin sain J:ltä, joka puolestaan oli saanut sen ystävältään. Näin se hyvä kiertää, kannattaa kokeilla.

Kardemumman makuinen raparperimehu
noin 1,2 l mehua

n. 1.2 kg tuoretta raparperiä
4 dl vettä
1 tl kardemummaa
1/2 kanelitanko
3.5 dl sokeria
noin 1 dl tummaa siirappia (korvasin hunajalla)

Pese varret ja leikkaa 1 cm viipaleiksi. Laita kattilaan vesi, kardemumma,
kaneli ja kiehauta. Lisää sitten raparperit, keitä miedolla lämmöllä kunnes
raparperit ovat täysin pehmenneet. Laita sideharso (jos omistat) siivilään päälle ja
pursuta neste muhennoksesta.

Laita mehu kattilaan ja lisää sokeri ja siirappi. Kuumenna kiehuvaksi ja
kerää vaahto pois.

Laimenna mehu suhteessa 1:3

Vielä kerran parsaa: Naposteluparsat

Ei siis kahta ilman kolmatta parsapostausta. Ja juuri tässä ennen seuraavan sesongin todellista alkua nimittäin kotimaiset varhaisperunat. Tai onhan noita kotimaisia varhaispottuja jo tarjola mutta ovat aika ryökäleen hintaisia vielä! Parsaa on tullut popsittua kevään monessa muodossa niin kotona kuin kylilläkin. Sallittakoon siis vielä tämä kolmas parsapostaus. Tätä nautiskeltiin meillä eräänä kevätiltana pieneksi maittavaksi yöpalaksi.

Ohje löytyi Ruokalasta, oli vissiin voittanut jonkin aiheesta järjestetyn kilpailun. Alkuperäisreseptin on saattanut maailmaan kuulemma Sirpa Hirvikallio, Hattuvaarasta. Kiitokset siis Sirpalle tästä maukkaasta reseptistä. :)

Naposteluparsat
nippu vihreää parsaa
ohuita kinkkuviipaleita (Meillä käytettiin ilmakuivattua kinkkua)
parmesanraastetta

Kuori parsat ja leikkaa kovat kannat pois. Keitä parsoja kevyesti suolatussa vedessä n. 6-8 minuuttia. Valuta ja jäähdytä parsat. Kääri jokainen parsatanko kinkkuviipaleeseen ja lado kääröt voideltuun uunivuokaan. Ripottele pinnalle parmesaaniraaste ja gratinoi 220 asteisessa uunissa n. 10 minuuttia.

Vaikka olenkin melkoinen tönkkösuolan ystävä niin näihin ei kannata suolaa lisätä. Ilmakuivatusta kinkusta sitä riitti aivan kotitarpeiksi!

Akua Sukulan tapaan

Tähän ruokaan liittyy muistoja: kokkasimme silloisen poikaystäväni kanssa ensimmäistä kertaa yhdessä viikonloppuruokaa. Hyvinhän se kai meni, koska kyseinen herra kuuluu nykyisin keittiöni jokapäiväiseen kalustoon. Sittemmin olen uskaltanut suositella tätä myös muutamalle ystävälle, jotka ovat kaivanneet vaihtelua kynttiläillallisten iänikuisiin sisäfilepihveihin. (Hyviähän ne piffitkin on mutta vaihtelu virkistää!)

Tämän ohjeen vinkkasi entinen työkaverini, jonka keittokirja oli vakuuttavan tuhruinen juuri tämän ohjeen kohdalta. Ohje löytyy myös Ruokalan nettisivuilta.

Tällä kertaa Akua Sukulan tapaan tarjoiltiin illallisvieraille. Noudatin Ruokalan ohjetta sangen orjallisesti, toki makustellen ja hienosäätöä tehden.

Paahdettua ankanrintaa, mangosalaattia, pastaa ja korianterikastiketta
4 annosta

600 g ankanrintaa

Mangosalaatti:

1 kypsä mango

1/2 punaista paprikaa

1/2 vihreää paprikaa

1 tl tuoretta inkivääriä

1 punasipuli

2 rkl riisiviinaetikkaa (tai omena-viinietikkaa)

persiljaa

mustapippuria

tabascoa

sokeria

suolaa

tilkka öljyä

Pasta:

400 g tuorepastaa

1/2 dl oliiviöljyä

4 rkl hienonnettua, tuoretta basilikaa

3 rkl parmesaania

mustapippuria

Korianterikastike:

6 dl kanalientä

2 dl omenatuoremehua

1 sipuli

1 rkl tuoretta korianteria

50 g sokeria

3 rkl hunaja-omenaetikkaa

musta- ja valkopippuria

1 rkl maizenaa

2 rkl omenamehua suurukseen

Totetus:

Ankka:
Tee ristikkäisviillot ankannahkaan. Paista kuivalla, kuumalla pannulla ensin nahkapuolta noin 4 minuuttia, sitten lihapuolta 2 minuuttia. Tarvittava rasva irtoaa nahkapuolelta ja pinnasta tulee rapea. Kypsennä uunissa 175 asteessa noin 12 minuuttia nahkapuoli ylöspäin. Sisälämpötilan noin 50 astetta. Mausta mustapippurilla ja merisuolalla, kääri pyyheliinaan ja anna vetäytyä pari minuuttia. Viipaloi.

Mangosalaatti:

Suikaloi mango, sipuli ja paprikat. Raasta inkivääri ja hienonna persilja. Lisää mausteet ja riisiviinaetikka, anna mehustua. Lämmitä öljyn kera miedolla lämmöllä kattilassa.

Pasta:

Keitä pastaa 2-3 min., kaada siivilään. Lämmitä pasta laakeassa kattilassa tai kasarissa öljyn kera. Lisää basilika, mustapippuri ja lopuksi raastettu parmesan. Kierrä pieniksi pesiksi niin on helpompi laittaa esille. 400g tuorepastaa on mielestäni aika paljon, varsinkin jos tätä syödään osana ateriakokonaisuutta. Lopusta pastasta tehtiin meillä seuraavana päivänä pastasalaattia, kätevää!

Korianterikastike:

Paahda sokeria kattilassa, lisää pilkottu sipuli ja kanaliemi, omenamehu ja etikka. Lisää korianteri ja pippurit. Keitä kunnes jäljellä on n. 4 dl. Siivilöi, suurusta maizenalla. Tarkista maku.

Ajoitus meni tällä kertaa niin, että tostai-iltana tehtiin kastike suurustamista vaille valmiiksi. Hyvissä ajoin ennen vieraiden tuloa valmisteltiin mangosalaatti lämmitystä vaille valmiiksi. Pastaa varten silputtiin yrtit ja raastettiin juusto. Ankkaan otettiin pannulla väri. Alkuruoan ajaksi ankka uuniin digimittarin kanssa. Alkuruoan jälkeen pieni luova tauko, pasta kiehumaan ja mangosalaatti lähes tulille, ankka vetäytymään. Annokset kannattaa koota lämmitetyille lautasille.

Kylmäsavulohella täytetyt avocadot

Perjantain dinnerillä halusin tarjota alkuruokasi jotain ei niin tyypillistä tuslaa-meininkistä evästä(lue: keitto). Avocado oli mielessä ja hetken nettiä selailtuani löytyivät nämä täytetyt avocadot. Helppoja toteuttaa, näyttäviä ja esivalmistelutkin pystyi hoitamaan osin jo edellisenä iltana. Vaikein hommahan oli saada avocadot kypsiksi määräaikaan mennessä…

Kylmäsavulohella täytetyt avocadot

2 avocadoa
1 dl crème fraichea, ranskankermaa tai kermaviiliä
n, 150 g kylmäsavulohta
pari rkl sitruunamehua
pari rkl pieneksi hakattua tilliä
suolaa
mustapippuria

Näin se menee:
Koita valita kaupasta mahdollisimman kypsiä avocadoja. Halkaise ja suorista kuperaa puolta niin, että avocado pysyy lautasella pystyssä. Poista kivi ja kaiva lusikalla sisustaa pois, mahtuu paremmin täytettä. Kaivausten seurauksena syntyneet avokadon palat voit leikata pieniksi ja käyttää täytteeseen! Leikkaa lohi pieniksi paloiksi ja lisää se crème fraichen joukkoon. Purista sekaan pari ruokalusikallista sitruunan mehua, lisää tilli ja maun mukaan suolaa ja mustapippuria. Sekoita, maista ja säädä makuja, jos tarvetta. Laita kylmäsavulohella täytetyt vihreät ystävät seisomaan lautaselle pystyasentoon. Päästä taiteilija sisälläsi valloilleen ja kaada loput täytteestä luovasti avokadojen päälle ja ympärille.

Kala-allergiselle viritettiin sama juttu, mutta kylmäsavuporolla ja persiljalla. Ei pöhkömpää sekään mutta esteettiset pisteet vei ehdottomasti lohiversio.

Resepti löytyi elisa.netin sivustolta, jossa mainittiin lähteeksi Keni Simola & Jan Aronen: Iskuruokaa (Helmi Kustannus 2003) . Johan on keittokirjalla nimi!